Henkilöstöhallinnon kohdearkkitehtuurin kehittäminen
Johansson, Antti (2024)
Johansson, Antti
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257865
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli toimeksiantajaorganisaation henkilöstöhallinnon kohdearkkitehtuurin kehittäminen. Aihe valikoitui, koska kyseisessä yksikössä tai koko organisaatiossa ei ollut aiemmin kuvattu kokonaisarkkitehtuuria. Tulosten tarkoituksena on toimia kehittämissuunnitelman pohjana, jonka avulla henkilöstöhallinnon toimintaa voitaisiin tehostaa.
Kohdearkkitehtuurin perustana käytettiin ITIL:n ja TOGAF:n kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiä, ja niistä valittiin kuvattaviksi arkkitehtuuritasoiksi liiketoiminta-arkkitehtuuri, sovellusarkkitehtuuri, tuote- ja palveluarkkitehtuuri sekä tietoarkkitehtuuri.
Koska työn luonne oli kehittämistyö, se toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineiston keräämiseksi tehtiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja, jotka analysoitiin sisältöpohjaisella teema-analyysilla. Analyysin perusteella voitiin laatia kuvaukset nyky- ja tavoitetilasta, joita käsiteltiin yhteisessä ryhmäkeskustelussa. Ryhmäkeskustelun lopputulos oli yhdessä hyväksytty tavoitetila.
Arkkitehtuurikuvaukset laadittiin Archi-nimisellä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelutyökalulla, joka perustuu Archimate-mallinnuskieleen. Archimate on yleisesti hyväksytty ja laajasti ymmärretty kuvauskieli, jonka avulla kokonaisarkkitehtuuria voidaan kuvata standardoidussa muodossa.
Työn avulla saavutettiin konkreettista hyötyä, ja sen kautta pystyttiin havainnollistamaan arkkitehtuuria ja selkeyttämään prosesseja. Lisäksi sovellusarkkitehtuuria voitiin yksinkertaistaa, ja tavoitetilassa sovelluksia on vain kuusi nykyisen neljäntoista sijaan.
Tavoitetilan tunnistamisen myötä löydettiin uusia näkökulmia, ja jatkosuunnitelmana nykyiset tiekartat vaativat päivittämistä. Lisäksi tuote- ja palveluarkkitehtuuria ei ollut aiemmin käsitelty kohdeorganisaatiossa, ja työn yhteydessä siitä laadittu ylätason tavoitetila ja sen merkitys ymmärrettiin hyvin. Tuote- ja palveluarkkitehtuurin käyttöönotto ja käyttöönoton laajuus vietiin kuitenkin tarkempaan organisaation sisäiseen käsittelyyn.
Kohdearkkitehtuurin tavoitetila laadittiin niin yksinkertaisen mallin mukaisesti, että se on helposti toistettava. Vaikka se kuvaa pelkästään henkilöstöhallintoa, sitä on helppo soveltaa myös kohdeorganisaation muissa yksiköissä tai mahdollisesti muissa organisaatioissa.
Kohdearkkitehtuurin perustana käytettiin ITIL:n ja TOGAF:n kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiä, ja niistä valittiin kuvattaviksi arkkitehtuuritasoiksi liiketoiminta-arkkitehtuuri, sovellusarkkitehtuuri, tuote- ja palveluarkkitehtuuri sekä tietoarkkitehtuuri.
Koska työn luonne oli kehittämistyö, se toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineiston keräämiseksi tehtiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja, jotka analysoitiin sisältöpohjaisella teema-analyysilla. Analyysin perusteella voitiin laatia kuvaukset nyky- ja tavoitetilasta, joita käsiteltiin yhteisessä ryhmäkeskustelussa. Ryhmäkeskustelun lopputulos oli yhdessä hyväksytty tavoitetila.
Arkkitehtuurikuvaukset laadittiin Archi-nimisellä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelutyökalulla, joka perustuu Archimate-mallinnuskieleen. Archimate on yleisesti hyväksytty ja laajasti ymmärretty kuvauskieli, jonka avulla kokonaisarkkitehtuuria voidaan kuvata standardoidussa muodossa.
Työn avulla saavutettiin konkreettista hyötyä, ja sen kautta pystyttiin havainnollistamaan arkkitehtuuria ja selkeyttämään prosesseja. Lisäksi sovellusarkkitehtuuria voitiin yksinkertaistaa, ja tavoitetilassa sovelluksia on vain kuusi nykyisen neljäntoista sijaan.
Tavoitetilan tunnistamisen myötä löydettiin uusia näkökulmia, ja jatkosuunnitelmana nykyiset tiekartat vaativat päivittämistä. Lisäksi tuote- ja palveluarkkitehtuuria ei ollut aiemmin käsitelty kohdeorganisaatiossa, ja työn yhteydessä siitä laadittu ylätason tavoitetila ja sen merkitys ymmärrettiin hyvin. Tuote- ja palveluarkkitehtuurin käyttöönotto ja käyttöönoton laajuus vietiin kuitenkin tarkempaan organisaation sisäiseen käsittelyyn.
Kohdearkkitehtuurin tavoitetila laadittiin niin yksinkertaisen mallin mukaisesti, että se on helposti toistettava. Vaikka se kuvaa pelkästään henkilöstöhallintoa, sitä on helppo soveltaa myös kohdeorganisaation muissa yksiköissä tai mahdollisesti muissa organisaatioissa.