Taidematkalaukku : taiteen opettaminen lapsille ilman yhteistä kieltä
Myllyntaus, Marjukka (2024)
Myllyntaus, Marjukka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257853
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin ohjatun taidetoiminnan mahdollisuuksia, haasteita ja ratkaisuja monikulttuurisessa ympäristössä, jossa opettajalla ja osallistujalla ei ole yhteistä kieltä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja lisätä ymmärrystä ja työkaluja alati monikulttuuristuvalle opetus-, harrastus- ja kasvatuskentälle taidepedagogisista näkökulmista käsin.
Osana opinnäytetyötä pidin Luona Oy:n ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa viisi perheille suunnattua taidetyöpajaa touko–kesäkuussa 2023. Taidetyöpajat oli suunnattu vastaanottokeskuksessa asuville lapsille vanhempineen. Taidetyöpajoissa syvennyttiin leikkiin, hauskanpitoon, suomen kieleen, itseilmaisuun sekä yhdessäoloon kuvataiteiden, liikkeen ja teatterin avulla. Olemassa olevan kirjallisuuden sekä vastaanottokeskuksessa pidettyjen taidetyöpajojen lisäksi haastattelin kolmea taide- ja kulttuurikentällä toimivaa taiteentekijää, jotka ovat toteuttaneet taidetoimintaa erilaisille monikulttuurisille ryhmille. Asiantuntijahaastattelut edelsivät pitämiäni taidetyöpajoja ja tarjosivat hyväksi havaittuja toimintatapoja ja käytännön esimerkkejä opetustilanteista, kun yhteistä kieltä ei ole.
Opinnäytetyöprosessin aikana vahvistui ajatus siitä, että vaikka yhteistä verbaalista kieltä ei ole, toimivat taiteelliset työtavat välineinä, joiden avulla on mahdollista tulla ymmärretyksi, jakaa omia kokemuksia, purkaa tunteita ja pitää hauskaa yhdessä. Taiteellinen työskentely tuottaa iloa, luo yhteyttä toisiin ihmisiin ja toimii pakopaikkana stressaavissa ja ahdistavissa elämänvaiheissa. Työskentely ilman yhteistä kieltä vaatii ryhmän ohjaajalta hyviä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, avointa ja joustavaa asennetta, tietoisuutta omasta sanattomasta viestinnästä sekä halua reflektoida ja kehittää omaa opetustyyliä. Opetusta sujuvoittaa hyvä ennakkosuunnittelu, heittäytyvä asenne, toistot ja erilaiset visuaaliset apuvälineet ohjeiden antoon.
Osana opinnäytetyötä pidin Luona Oy:n ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa viisi perheille suunnattua taidetyöpajaa touko–kesäkuussa 2023. Taidetyöpajat oli suunnattu vastaanottokeskuksessa asuville lapsille vanhempineen. Taidetyöpajoissa syvennyttiin leikkiin, hauskanpitoon, suomen kieleen, itseilmaisuun sekä yhdessäoloon kuvataiteiden, liikkeen ja teatterin avulla. Olemassa olevan kirjallisuuden sekä vastaanottokeskuksessa pidettyjen taidetyöpajojen lisäksi haastattelin kolmea taide- ja kulttuurikentällä toimivaa taiteentekijää, jotka ovat toteuttaneet taidetoimintaa erilaisille monikulttuurisille ryhmille. Asiantuntijahaastattelut edelsivät pitämiäni taidetyöpajoja ja tarjosivat hyväksi havaittuja toimintatapoja ja käytännön esimerkkejä opetustilanteista, kun yhteistä kieltä ei ole.
Opinnäytetyöprosessin aikana vahvistui ajatus siitä, että vaikka yhteistä verbaalista kieltä ei ole, toimivat taiteelliset työtavat välineinä, joiden avulla on mahdollista tulla ymmärretyksi, jakaa omia kokemuksia, purkaa tunteita ja pitää hauskaa yhdessä. Taiteellinen työskentely tuottaa iloa, luo yhteyttä toisiin ihmisiin ja toimii pakopaikkana stressaavissa ja ahdistavissa elämänvaiheissa. Työskentely ilman yhteistä kieltä vaatii ryhmän ohjaajalta hyviä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, avointa ja joustavaa asennetta, tietoisuutta omasta sanattomasta viestinnästä sekä halua reflektoida ja kehittää omaa opetustyyliä. Opetusta sujuvoittaa hyvä ennakkosuunnittelu, heittäytyvä asenne, toistot ja erilaiset visuaaliset apuvälineet ohjeiden antoon.