Työntekijän resilienssi avokonttoritilassa johtamisen näkökulmasta

Abstract

Resilienssi-termin tunnettuus on kasvanut viime vuosina Suomessa ja työelämässä. Sana on alun perin psykologiasta ja sille ei ole suoraa suomalaista käännöstä. Parhaiten resilienssiä kuvaavia sanoja ovat joustavuus, sopeutumiskyky, palautumiskyky muutoksista ja sinnikkyys. Työelämässä yksilön resilienssi on keskeinen osa, ja siellä se kuvaa kykyä sopeutua muutoksiin sekä oppia niistä. Esihenkilö voi myös vaikuttaa työntekijöiden resilienssiin. Nykyään esihenkilöjohtaminen on enemmän osallistavaa ja keskustelevaa, ja tämä myös edistää työntekijän resilienssiä. Esihenkilön motivoiva ja huomioonottava johtaminen on avainasemassa resilienssin vahvistamisessa. Tässä opinnäytetyössä avokonttoritilat ovat tutkimuksen kohderyhmän työolosuhteina. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tavoin esihenkilö voisi edistää työntekijöiden resilienssiä avokonttoritilatyöskentelyssä. Tämä opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena eräästä työyhteisöstä, joka toimii avokonttoritiloissa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka suunnattiin tämän työyhteisön työntekijöille. Tutkimustuloksista kävi ilmi työyhteisön työntekijöiden resilienssin senhetkinen tila, heidän kokemansa haasteet avokonttoritiloissa sekä keinoja, joilla esihenkilö voisi edistää resilienssiä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi vuorovaikutuksen keinot. Esihenkilön osallistava ja kannustava ote edistää työntekijöiden resilienssiä. Esihenkilön mahdollistama etätyömahdollisuus, siinä tukeminen ja työpisteiden vaihtelu ovat myös keinoja, joilla työntekijöiden resilienssiä voidaan vahvistaa.