Kriisikuntakriteerit täyttävien kuntien talouskehitys vuosina 2018–2022

Abstract

Tutkimuksen aihe on kriisikunnat ja niiden talouden kehittyminen kriisikuntakriteerien kautta. Aihe valikoitui kirjoittajan oman kiinnostuksen pohjalta sekä aiheen vähäisen huomion vuoksi. Vaikka kuntatalous onkin Suomessa tunnettu ja paljon puhuttu teema, niin kriisikunnat ja kriisikuntakriteerit eivät ole olleet keskustelun aiheena juurikaan. Opinnäytetyön avulla on mahdollisuus tuoda lisää silmäpareja aiheen pariin ja lisätä ymmärrystä kriisikuntien taloudellisesta tilanteesta.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kriisikuntien taloudelliset luvut ovat muuttuneet arviointimenettelyä edeltävänä, sen aikaisena ja sen jälkeisenä ajanjaksona. Samalla tutkimuksessa selvitetään, onko kriisikuntien talous kehittynyt parempaan vai huonompaan suuntaan arviointimenettelyn jälkeen. Tutkimuksessa on tarkasteltu tapauskuntien talouden kehittymistä vuosina 2018–2022. Tapauskunniksi ovat valikoituneet Konnevesi, Pertunmaa ja Rääkkylä, sillä kaikki niistä olivat arviointimenettelyssä vuonna 2021. Tutkimuksen lähestymistapana on käytetty tapaustutkimusta ja kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä on käytetty dokumenttianalyysiä. Tutkimuksessa aineistona on käytetty kuntien julkisia tilinpäätöksiä sekä muita lähdemateriaaleja, kuten artikkeleita, raportteja ja lähdekirjallisuutta. Aineistona on hyödynnetty muun muassa Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön raportteja. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu muun muassa Suomen kunnantalouden kokonaisvaltainen analysointi.

Opinnäytetyön tietoperustan toisessa luvussa käydään läpi ensin kuntien toiminta lyhyesti sekä kuntien tehtävät ja itsehallinto. Sen jälkeen kolmannessa luvussa kerrotaan kuntatalouden toiminnan perusperiaatteista, kuntien tuloista ja menoista sekä kuntien tilinpäätöstiedoista. Neljännessä luvussa eritellään kriisikuntakriteerit ja arviointimenettely. Tärkeintä tietoperustasta on ymmärtää, että kriisikunta on erityisen vaikeaan taloudelliseen asemaan päätynyt kunta. Tähän asemaan kunta voi päätyä täyttämällä kuntalain 118 §:ssä säädetyt alijäämien tai kriisikuntakriteerien raja-arvot.

Tarkempaan tarkasteluun tutkimuksessa valikoituivat Konnevesi, Pertunmaa ja Rääkkylä. Tarkasteluajanjaksolla Konneveden ja Rääkkylän taloudet kehittyivät parempaan suuntaan, kun taas Pertunmaan talous negatiivisempaan suuntaan. Pertunmaalla talous oli laskusuunnassa ennen arviointimenettelyä, menettelyn aikana ja menettelyn jälkeen. Konnevedellä ja Rääkkylällä talous oli laskusuunnassa ennen arviointimenettelyä, mutta talous koheni menettelyn aikana ja menettelyn jälkeen. Jokaisella kunnalla kriisikuntakriteereistä täyttyi kaksi: vuosikatteen ja poistojen suhde ja laskennallinen lainanhoitokate. Pertunmaan kohdalla kertyneet alijäämät olivat kunnan taloudelle liikaa ja kunnan itsenäisyys tulee päättymään. Konnevesi ja Rääkkylä sen sijaan jatkoivat itsenäisinä kuntina talouden tasapainottamistaan.