Service Tracker -huollon seurantasovelluksen käyttöönotto K-Auto Retail Oy:n huollon palveluissa
Räihä, Kristian (2024)
Räihä, Kristian
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268055
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli luoda K-Auto Retail Oy:n huollon palveluiden henkilöstölle käyttöönotto-ohjeistus huollon seurantasovelluksen käyttöä varten, jota pilotoitiin ja seurattiin kahdella toimipisteellä. Tavoitteena oli integroida sovelluksen käyttö osaksi huollon prosessia kaikissa sen vaiheissa työnjohdosta mekaanikkoihin ja varaosamyyjiin. Opinnäytetyössä kerrotaan sovelluksen käyttöä edeltävät kehitysvaiheet, jotta sovelluksen jalkautus arkityöhön oli mahdollista. Kehitystiimin kanssa yhteistyössä luotu yleisilme ja viestintä konsernin mukaiseksi oli tässä avainasemassa.
Opinnäytetyötä varten aineistoa kerättiin kirjallisista lähteistä verkosta, suullisesti kehitystiimin palavereista sekä henkilöstölle lähetetyllä kyselylomakkeella. Lisäksi aineistoa tulosten tarkastelua varten saatiin sovelluksen omasta palautejärjestelmästä sekä yleisemmin K-Auto Retail Oy:n käytössä olevasta asiakaspalautejärjestelmästä.
Kerätyn aineiston pohjalta yritykselle koostettiin sovelluksen pilottijakson ajalta raportti, jonka perusteella yrityksessä päätetään, tullaanko sovellus jalkauttamaan laajemmin yrityksen käyttöön myös muille toimipisteille, vai jatkuuko sovelluskehitys ja jalkauttaminen myöhemmin. Raportissa keskityttiin sekä henkilöstön että asiakkaiden antamiin palautteisiin, ja niiden pohjalta luotuun SWOT-analyysiin.
Tuloksien tarkasteluvaiheessa ja SWOT-analyysin muodostuttua huomattiin, että tällaisenaan sovellusta ei voida ottaa jatkojalostamatta arkikäyttöön muilla toimipisteillä. Suurimpana syynä käyttöönoton hylkäämiselle oli taloudellinen kannattamattomuus sovelluksen ylläpitokustannusten vuoksi sekä henkilöstön tyytymättömyys sovelluksen käyttöön. Lisäksi asiakkaiden lähettämien palautteiden perusteella viestintä sovelluksella oli puutteellista tai aiheetonta. Lopullinen päätös käyttöönotosta on kuitenkin yrityksellä ja sen kehitystiimillä.
Palautteiden perusteella yritykselle toimitettavaan raporttiin kirjattiin muutamia kehitysehdotuksia, joilla sovelluksen voisi ottaa myöhäisemmässä vaiheessa käyttöön. Tämä vaatii kuitenkin henkilöstön sitoutumista muutoksiin ja ennen kaikkea yhtenäistä toimintatapaa koko verkostossa, jotta käyttöaste on kannattava.
Opinnäytetyötä varten aineistoa kerättiin kirjallisista lähteistä verkosta, suullisesti kehitystiimin palavereista sekä henkilöstölle lähetetyllä kyselylomakkeella. Lisäksi aineistoa tulosten tarkastelua varten saatiin sovelluksen omasta palautejärjestelmästä sekä yleisemmin K-Auto Retail Oy:n käytössä olevasta asiakaspalautejärjestelmästä.
Kerätyn aineiston pohjalta yritykselle koostettiin sovelluksen pilottijakson ajalta raportti, jonka perusteella yrityksessä päätetään, tullaanko sovellus jalkauttamaan laajemmin yrityksen käyttöön myös muille toimipisteille, vai jatkuuko sovelluskehitys ja jalkauttaminen myöhemmin. Raportissa keskityttiin sekä henkilöstön että asiakkaiden antamiin palautteisiin, ja niiden pohjalta luotuun SWOT-analyysiin.
Tuloksien tarkasteluvaiheessa ja SWOT-analyysin muodostuttua huomattiin, että tällaisenaan sovellusta ei voida ottaa jatkojalostamatta arkikäyttöön muilla toimipisteillä. Suurimpana syynä käyttöönoton hylkäämiselle oli taloudellinen kannattamattomuus sovelluksen ylläpitokustannusten vuoksi sekä henkilöstön tyytymättömyys sovelluksen käyttöön. Lisäksi asiakkaiden lähettämien palautteiden perusteella viestintä sovelluksella oli puutteellista tai aiheetonta. Lopullinen päätös käyttöönotosta on kuitenkin yrityksellä ja sen kehitystiimillä.
Palautteiden perusteella yritykselle toimitettavaan raporttiin kirjattiin muutamia kehitysehdotuksia, joilla sovelluksen voisi ottaa myöhäisemmässä vaiheessa käyttöön. Tämä vaatii kuitenkin henkilöstön sitoutumista muutoksiin ja ennen kaikkea yhtenäistä toimintatapaa koko verkostossa, jotta käyttöaste on kannattava.