Emotionaalisen tuen tarve erityisvastaanottojen asiakkailla Mustasaaren sote-keskuksessa - erityisvastaanotoilla työskentelevien näkökulmia ja emotionaalisen tuen kehittäminen

Abstract

Emotionaalinen tuki kuuluu jokaiselle asiakkaalle hoitotyössä. Se on tärkeä osa hoitajan antamaa hoitoa. Se auttaa usein asiakasta selviytymään eteenpäin elämässä ja se edistää asiakkaan omahoitoa ja terveyttä. Tarve emotionaaliselle tuelle on suuri ja se vaan kasvaa tämän päivän yhteiskunnassa.

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden emotionaalisen tuen tarvetta erityisvastaanotoilla työskentelevien näkökulmasta. Erityisvastaanottoihin kuuluivat seuraavat vastaanotot: erikoisvastaanotto, diabetesvastaanotto, sosiaalityöntekijä, muistihoitajat, vanhustenhoidon koordinaattori ja astmavastaanotto. Tavoitteena oli kehittää erityisvastaanotoilla työskentelevien antamaa emotionaalista tukea asiakkaille ja tuoda esille ideoita emotionaalisen tuen annon kehittämiseksi.

Kehittämistyö toteutettiin Pohjanmaan hyvinvointialueella Mustasaaren sote-keskuksessa. Kehittämistyön menetelminä käytettiin laadullisista menetelmistä avointa haastattelulomaketta ja aivoriihtä. Molemmat tutkimusosiot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla käyttäen systemaattista sisällönanalyysia. Kehittämistyön tulokset osoittivat, että emotionaalisen tuen tarve on suuri erityisvastaanotoilla. Hoitajat itse ovat emotionaalisen tuen tarpeen määrittelyssä avaintekijöitä ja tarpeet tulevat esille asiakkailta yksilöllisinä. Hoitajat kokivat emotionaalisen tuen annon tärkeänä asiakkaille ja se antaa heidän työlleen merkityksellisyyttä. Emotionaalista tukea voi antaa monella eri tavalla ja siinä tulee huomioida niin asiakas kuin myös omaiset ja hoitajan omat voimavarat. Emotionaalisessa tuen annossa korostuivat asiakkaan kohtaaminen, kuunteleminen, myötäeläminen, elekieli, läsnäolo, äänensävy ja motivoiva keskustelu.

Kehittämistyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää, kun kehitetään emotionaalisen tuen antoa asiakkaille. Haasteina hoitajat kokivat aika- ja resurssipulan ja omien ”työkalujen” riittämättömyyden. Esille nousi erilaisia koulutustarpeita, tiimityön parantamista ja esihenkilön sekä johdon tukea. Tuloksia voidaan myös hyödyntää jatkotutkimuksissa, kuten emotionaalisen tuen tarpeen määrittelyssä asiakkaan näkökulmasta.