Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön haasteet merenkulun koulutuksessa

Abstract

Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö on uudehko ja vielä kehittyvä toteutustapa ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvälle lopputyölle. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin päiväkirjamuotoisen opinnäytetyömallin nykytilaa Suomessa perehtymällä yleisesti saatavilla oleviin opinnäytetyöohjeistuksiin ja päiväkirjamuotoisesti toteutettuihin opinnäytetöihin. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyömalli ei ole vielä käytössä Xamkin merenkulun koulutuksessa, joten tämän työn tuloksilla pyrittiin luomaan pohja, jolla mallin kehitystyötä ja käyttöönottoa on mahdollista edistää.

Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyömallin haasteita ja mahdollisuuksia tutkittaessa selvitettiin, miten merenkulun alalle tyypilliset yhteydenpidolliset ongelmat voivat haitata opinnäytetyöprosessin etenemistä. Lisäksi määriteltiin, kuinka merenkulun harjoittelukirjoja voitaisiin hyödyntää päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön teossa ja kuinka pitkiä jaksoja oppimisprosessia on mielekästä tallentaa ja analysoida päiväkirjamuotoon tutkimusaineiston koostamiseksi. Tutkimusaineisto koostettiin päiväkirjamallin kokeilujaksosta kerätyn aineiston ja kvalitatiivisten teemahaastattelujen avulla.

Tutkimuksen tavoitteen mukaisesti merenkulun koulutuksen käyttöön luotiin suositukset päiväkirjamuotoisen opinnäytetyömallin reunaehdoista. Aihevalinnan tulee pohjautua opiskelijan ammatillisen osaamisen kehitystarpeisiin ja mielenkiinnon kohteisiin harjoittelukirjan teemoja hyödyntäen. Kokemusjaksojen ajoituksessa on lähtökohtaisesti hyödynnettävä harjoittelujaksojen ajankohtia ja niiden kokonaispituudeksi suositellaan korkeintaan kahdeksaa viikkoa, joka voidaan jakaa korkeintaan 2–3 osaan. Päiväkirjamerkintöjä tulee kirjoittaa vähintään joka toinen päivä ja niiden perusteella laatia koontianalyyseja, joiden pituus ja tiheys suhteutetaan kunkin kokemusjakson pituuteen. Kokemusjakson aikaista ohjausta tulee järjestää vähintään kahden viikon välein niin, että koontianalyysien ja ohjauksen välinen aikataulutus on synkronoitu. Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyömallin kehitystyö tulee nähdä jatkuvana prosessina parhaan mahdollisen ja kauaskantoisen lopputuloksen saavuttamiseksi ja tämän tueksi laadittiin alustava suunnitelma kehitystyön seuraaville vaiheille ja määriteltiin onnistuneen päiväkirjamuotoisen opinnäytetyötoteutuksen elementit.

A diary-based thesis is a quite recently introduced and still developing model to complete an obligatory final research-oriented assignment as a part of university of applied sciences degree. In this study, the present state of diary-based thesis model in Finland was examined by reviewing available diary-based thesis instructions and previously published diary-based theses. The objective of this thesis was to create a basis for the promotion and implementation of a diary-based thesis model for Xamk’s maritime education.

When discovering the challenges and opportunities which might be faced during the process of a diary-based thesis, it was essential to investigate how communication problems typical in the field of seafaring might interfere with the thesis writing process. Also, it was important to determine the options to utilize maritime training books in a diary-based thesis and define the lengths of learning periods that could be documented and analysed within the framework of a diary-based thesis. The data processed in this thesis was gathered by testing and analyzing the first diary model in practise and conducting semi-structured interviews.

As a result of this study, guidelines were created for making a diary-based thesis. The themes of a diary-based thesis should be tied to the student’s professional interests and development of their professional competence. Maritime training books are a useful tool when defining the themes. A period of experience (i.e. period during which learning occurs and diary entries are made) should be no more than eight weeks and could be divided into 2–3 parts. The students’ onboard training periods should be followed when scheduling periods of experience. Diary entries should be written at least every other day and based on those entries periodical analyses should be written. The length and frequency of periodical analyses should be adjusted with the length of experience period. During the experience period, thesis writing guidance should be organized at least every other week. It is to be noted that the schedules for periodical analyses and guidance meetings should be synchronized. The development of the diary-based thesis model should be seen as a continuous process and, therefore, suggestions were made for the next steps to be taken and elements of a successful diary-based thesis were defined.