Samaistuminen antagonistiin

Abstract

Kysymys kuuluu, voiko tarinan pahaan hahmoon samaistua? Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteeni on samaistuminen antagonistiin. Tutkimustehtäväni on selvittää, onko olemassa samaistuttavia antagonisteja. Tutkin myös sitä, millaiseen pahaan hahmoon katsojan on mahdollista samaistua ja miksi. Tarkastelen sitä, miten samaistuttava antagonisti on mahdollista kirjoittaa. Tarkastelin samaistumista käsikirjoitusoppaiden ja elokuvatutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusaineistona käytin käsikirjoittaja Sanna Reinumäen haastattelua ja katselemiani elokuvia.

Tutkimustuloksena selvisi samaistumisen olevan aaltoliikettä, jossa katsoja vuoroin etääntyy ja vuoroin lähentyy elokuvan hahmoa. Katsojan on mahdollista samaistua antagonistiin. Katsojan ei tarvitse ymmärtää kaikkia antagonistin tekoja, mutta hänen on tunnistettava tunteita ja tilanteita joiden kanssa hahmo kamppailee. Samaistuttavuuteen vaikuttaa moni seikka katsojan kokemuksista aina tarinan juonirakenteeseen. Tutkin työssäni myös sitä, miten käsikirjoittajan on mahdollista kirjoittaa samaistuttava antagonisti. Absoluuttista totuutta samaistuttavan antagonistin luomiseen ei ole. Tutkiessani antagonistiin samaistumista, löysin kuitenkin tärkeitä seikkoja, joiden huomioiminen käsikirjoitusvaiheessa vaikuttaa samaistuttavuuteen.

Tutkimuksessani olen halunnut löytää syyt siihen, miksi, miten ja mihin katsoja samaistuu ja miten käsikirjoittaja voi vastata katsojien samaistumisen tarpeisiin. Antagonisti tuo tarinaan aina uusia ulottuvuuksia ja parhaimmillaan auttaa katsojaa käsittelemään omia pimeitä puoliaan.

The question is whether the viewer can identify with the antagonist? This thesis examined the identification with the antagonist, trying to explore if there are there antagonists in the movies that the viewer can identify with. The thesis also examined what kind of characters the viewer was able to identify with and why the viewer identified with characters in the movies. The identification with the antagonist was looked into from the perspective of the scriptwriter, using scriptwriting guides and movie analyses. The study material also included an interview of Sanna Reinumägi and the movies that I have watched.

This study revealed that identification is a wave-like motion. The viewer alternately gets closer to the character and moves away from the character. The viewer can identify with the antagonist, but he/she does not need to understand all the evil acts of the character, although the viewer needs to recognize the feelings and situations that the evil character goes through. The viewer’s experiences and the structure of the movie plot have an effect on the experience of identification. The study also examined how the scriptwriter can write an antagonist that a spectator can identify with. There is no absolute truth as for writing the antagonist that the viewer can identify with. However, a few factors were found that affect the identification.

This thesis tried to find the reasons for what kind of a character the viewer can identify with and why and how he/she does it. The thesis also studied how the scriptwriter could meet the needs of the viewers. The antagonist can bring new dimensions into the story and assist the viewers to deal with their own dark sides.