Leader-toiminnan vaikuttavuus maaseudun kehittämiseksi

Abstract

Maaseutuväestön määrä on laskussa ja sen myötä myös maaseudun palvelut vähenevät. Moni muuttaa työn tai opiskelun perässä kaupunkeihin ja syntyvyys maaseudulla vähenee. Maaseudun palveluiden ylläpitämiseksi on käytössä monenlaisia työkaluja. Niistä yksi on Leader-toiminta, jonka tarkoituksena on tukea maaseudun palveluita, kehittämistä ja yhteisöllistä toimintaa. Leader paikallisryhmien rahoitus pohjautuu Euroopan unionin maaseuturahastoon sekä julkiseen rahoitukseen. Julkisen rahoituksen osuus tulee valtiolta ja kunnilta.

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, miten Leader Viisari vaikuttaa Pohjoisen Keski-Suomen alueella ja miten sen toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella, mitä haasteita asiakkaat ovat kokeneet hakiessaan ja toteuttaessaan hankerahoituksella tuettuja toimenpiteitä. Tutkimuksen tuloksia voidaan viedä maa- ja metsätalousministeriölle tarkasteluun uutta rahoituskautta suunniteltaessa.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmänä teemahaastattelua sidosryhmään kuuluville toimijoille sekä määrällisen tutkimuksen menetelmistä kyselytutkimusta myönteisen rahoituspäätöksen saaneille toimijoille kaudella 2021–2022. Toimintaympäristön kuvauksessa hyödynnettiin maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja, ministeriön verkkosivuja sekä Leader Suomen ja Leader Viisarin verkkosivuja.

Vaikuttavuustutkimuksessa selvisi, että asiakkaat kokevat Leader-tukien rahoitusprosessin työlääksi ja sisältävän paljon byrokratiaa. Pääosin ongelmia ilmeni juuri rahoituksen hakuvaiheessa, jolloin asiakkaat kaipaavat eniten tukea Leader Viisarin henkilökunnalta. Viisarin henkilökunnan toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä ja kyselyyn vastanneet toimijat kokivat rahoituksen olevan hyödyllinen maaseudun kehittämisen työkalu. Kehitettävää olisi Hyrrä-järjestelmässä, jota hallinnoi Ruokavirasto. Tästä syystä Leader Viisari ei toiminnallaan voi vaikuttaa järjestelmän käytettävyyteen, mutta hakuprosessia voidaan helpottaa lisäämällä neuvontaa Viisarin henkilökunnalta ja ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi kuntien elinkeino- ja yritysneuvojat.