Öljynpuhtausanturien toiminnan tutkiminen ja kehittäminen SKF RecondOil- laitteistossa
Nieminen, Arttu (2024)
Nieminen, Arttu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268041
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajalla oli tarve kehittää öljynpuhdistuslaitteiston toimintaa öljynpuhtausanturien avulla. Öljyn syväsuodatuksen avulla pystytään pidentämään öljyn käyttöikää merkittävästi ja ”elvyttämään” öljyä, jolloin vältetään turhat öljynvaihdot ja säästetään rahaa sekä ympäristöä. Alalla kasvava trendi onkin, että yhä useampi yritys etsii keinoja öljyn käyttöiän pidentämiseksi ympäristö- ja kustannussyistä. Anturien keräämää dataa voidaan hyödyntää tuomaan lisää automaatiota laitteistoon, sekä kertomaan hyödyllistä tietoa laitteiston toiminnasta.
Öljynpuhtausantureita käytetään yleensä puhtaan öljyn likaantumisasteen seurantaan. Tavoitteena oli tutkia, voidaanko kyseisiä antureita käyttää suodatuslaitteistossa kertomaan, milloin suodattimien läpi ajettava likainen öljy on tarpeeksi puhdasta, jotta siitä kannattaa ottaa tarkempi pullonäyte laboratorion tekemää öljyanalyysiä varten. Työ aloitettiin perehtymällä öljynsuodatuslaitteistoon ja erilaisiin öljynkuntoantureihin, sekä aiheeseen liittyvään teoriaan. Työn seuraava vaihe oli anturien mekaanisen asennuksen suunnittelu käytössä olleeseen testilaitteistoon. Järjestelmästä tehtiin PI-kaavio asentajan tueksi, josta kävi ilmi kaikkien anturien suunnitellut asennuspaikat. Anturien mekaanisen asennuksen jälkeen rakennettiin anturien tiedonkeruujärjestelmä mittaustuloksien tallentamiseksi myöhempää tarkastelua varten. Anturien mittaustulokset tallennettiin toimeksiantajayrityksen omaan pilvipalveluun. Öljynkuntoantureilla varustetulla suodatuslaitteistolla suoritettiin öljynsuodatustesti, jonka aikana kerättiin mittausdataa ja havaintoja eri anturien toiminnasta kyseisessä käyttökohteessa. Lopuksi saatuja mittaustuloksia analysoitiin ja verrattiin teoriaan, sekä laboratorion tekemään öljyanalyysiin korrelaation löytämiseksi.
Työn tuloksena saatiin kerättyä paljon anturidataa ja sen myötä uutta tietoa erilaisten öljynkuntoanturien toiminnasta kyseisessä käyttökohteessa, sekä jatkokehitysideoita. Öljyn puhdistuminen näkyi on-line hiukkaslaskurin mittaustuloksissa selkeänä hiukkasmäärän laskuna suodatuksen edetessä, ja mittaustuloksista muodostetun trendiviivan perusteella on myös mahdollista arvioida milloin öljy alkaa olla riittävän puhdasta, jotta siitä kannattaa ottaa pullonäyte. Tämän tiedon perusteella voidaan välttyä turhien pullonäytteiden ottamiselta, jolloin säästetään aikaa ja rahaa. Työn tuloksia voidaan käyttää hyödyksi öljynsuodatuslaitteiston jatkotuotekehityksessä.
Öljynpuhtausantureita käytetään yleensä puhtaan öljyn likaantumisasteen seurantaan. Tavoitteena oli tutkia, voidaanko kyseisiä antureita käyttää suodatuslaitteistossa kertomaan, milloin suodattimien läpi ajettava likainen öljy on tarpeeksi puhdasta, jotta siitä kannattaa ottaa tarkempi pullonäyte laboratorion tekemää öljyanalyysiä varten. Työ aloitettiin perehtymällä öljynsuodatuslaitteistoon ja erilaisiin öljynkuntoantureihin, sekä aiheeseen liittyvään teoriaan. Työn seuraava vaihe oli anturien mekaanisen asennuksen suunnittelu käytössä olleeseen testilaitteistoon. Järjestelmästä tehtiin PI-kaavio asentajan tueksi, josta kävi ilmi kaikkien anturien suunnitellut asennuspaikat. Anturien mekaanisen asennuksen jälkeen rakennettiin anturien tiedonkeruujärjestelmä mittaustuloksien tallentamiseksi myöhempää tarkastelua varten. Anturien mittaustulokset tallennettiin toimeksiantajayrityksen omaan pilvipalveluun. Öljynkuntoantureilla varustetulla suodatuslaitteistolla suoritettiin öljynsuodatustesti, jonka aikana kerättiin mittausdataa ja havaintoja eri anturien toiminnasta kyseisessä käyttökohteessa. Lopuksi saatuja mittaustuloksia analysoitiin ja verrattiin teoriaan, sekä laboratorion tekemään öljyanalyysiin korrelaation löytämiseksi.
Työn tuloksena saatiin kerättyä paljon anturidataa ja sen myötä uutta tietoa erilaisten öljynkuntoanturien toiminnasta kyseisessä käyttökohteessa, sekä jatkokehitysideoita. Öljyn puhdistuminen näkyi on-line hiukkaslaskurin mittaustuloksissa selkeänä hiukkasmäärän laskuna suodatuksen edetessä, ja mittaustuloksista muodostetun trendiviivan perusteella on myös mahdollista arvioida milloin öljy alkaa olla riittävän puhdasta, jotta siitä kannattaa ottaa pullonäyte. Tämän tiedon perusteella voidaan välttyä turhien pullonäytteiden ottamiselta, jolloin säästetään aikaa ja rahaa. Työn tuloksia voidaan käyttää hyödyksi öljynsuodatuslaitteiston jatkotuotekehityksessä.