Henkilöstötuottavuus menestystekijänä : henkilöstövoimavarojen kehittäminen Valkoisessa Puussa
Lehtonen, Meri (2024)
Lehtonen, Meri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298394
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä toimeksiantaja oli ravintola-alan yritys Valkoinen Puu Oy. Keväällä 2023 kohdeorganisaatiossa todettiin, että henkilöstön jaksaminen oli koetuksella koronapandemian aiheuttaman jatkuvan epävarmuuden ja taloudellisen paineen vuoksi, mikä ilmeni esimerkiksi uupumisena ja runsaina sairauspoissaoloina. Tilanteeseen reagoitiin laatimalla laaja työhyvinvointikysely ja aloittamalla sen tulosten perusteella kehittämistoimenpiteet. Syksyllä 2023 opinnäytetyön tekijä ryhtyi kehittämistyöhön henkilöstötuottavuuden hyväksi. Tämä opinnäytetyö oli toiminnallinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tutkia kohdeorganisaation henkilöstötuottavuutta ja henkilöstövoimavaroja sekä miten niitä voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan henkilöstötuottavuutta ja sen eri osa-alueita, henkilöstöstrategiaa, henkilöstötuottavuuden johtamista ja mittaamista. Henkilöstötuottavuuden osa-alueiksi valikoitui henkilöstövoimavarat eli osaaminen, motivaatio, työhyvinvointi ja sitoutuminen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on olennainen ja hyödyllinen kehittämistyön kannalta, koska se tarjoaa teoriatietoa tulosten ja toimenpide-ehdotusten tueksi.
Opinnäytetyön tekijä hyödynsi tutkimuksessa Henkilöstötuottavuuden kehittämisen hankkeen eli HENTU-hankkeen opasta ja sen sisältävää kyselyä sekä työelämän laadun ja henkilöstötuottavuuden laskentakaavaa. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin henkilöstökyselyn avulla. Kyselyyn vastasi valtaosa henkilöstöstä, jopa 33 työntekijää, ja vastausprosentti oli peräti 82,50 %. Kyselyn avulla saatiin selville opinnäytetyön kannalta keskeisin tulos: kohdeorganisaation työelämän laadun indeksi (QWL) on jo hyvällä tasolla, mutta siinä riittää vielä kehitettävää. QWL-indeksiä parantamalla kehitetään kohdeorganisaation henkilöstötuottavuutta.
Teorian ja kyselyn tulokset osoittavat konkreettisesti talouden ja henkilöstön voimavarojen välisen yhteyden sekä voivat tarjota hyödyllistä tietoa myös muille toimialoille tai organisaatioille. Kyselyn tulosten ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella opinnäytetyön tekijä koosti kohdeorganisaatiolle seitsemän erilaista kehittämisehdotusta. Kehittämisehdotukset ovat hyödynnettävissä tulevaisuudessa, ja niiden perusteella tehdyillä käytännön toimenpiteillä voi syntyä merkittävää taloudellista hyötyä henkilöstötuottavuuden kannalta.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan henkilöstötuottavuutta ja sen eri osa-alueita, henkilöstöstrategiaa, henkilöstötuottavuuden johtamista ja mittaamista. Henkilöstötuottavuuden osa-alueiksi valikoitui henkilöstövoimavarat eli osaaminen, motivaatio, työhyvinvointi ja sitoutuminen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on olennainen ja hyödyllinen kehittämistyön kannalta, koska se tarjoaa teoriatietoa tulosten ja toimenpide-ehdotusten tueksi.
Opinnäytetyön tekijä hyödynsi tutkimuksessa Henkilöstötuottavuuden kehittämisen hankkeen eli HENTU-hankkeen opasta ja sen sisältävää kyselyä sekä työelämän laadun ja henkilöstötuottavuuden laskentakaavaa. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin henkilöstökyselyn avulla. Kyselyyn vastasi valtaosa henkilöstöstä, jopa 33 työntekijää, ja vastausprosentti oli peräti 82,50 %. Kyselyn avulla saatiin selville opinnäytetyön kannalta keskeisin tulos: kohdeorganisaation työelämän laadun indeksi (QWL) on jo hyvällä tasolla, mutta siinä riittää vielä kehitettävää. QWL-indeksiä parantamalla kehitetään kohdeorganisaation henkilöstötuottavuutta.
Teorian ja kyselyn tulokset osoittavat konkreettisesti talouden ja henkilöstön voimavarojen välisen yhteyden sekä voivat tarjota hyödyllistä tietoa myös muille toimialoille tai organisaatioille. Kyselyn tulosten ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella opinnäytetyön tekijä koosti kohdeorganisaatiolle seitsemän erilaista kehittämisehdotusta. Kehittämisehdotukset ovat hyödynnettävissä tulevaisuudessa, ja niiden perusteella tehdyillä käytännön toimenpiteillä voi syntyä merkittävää taloudellista hyötyä henkilöstötuottavuuden kannalta.