"Täs porukassa on niinku yks monesta": Kotihoidon lähiesihenkilöiden yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvointiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kotihoidon lähiesihenkilöiden yhteisöllisyyden merkitystä heidän koetussa työhyvinvoinnissaan. Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää kotihoidon lähiesihenkilöiltä kokemuksia uusien kollegoiden muodostamista yhteisöistä (sekä alueiden sisällä olevista pienemmistä yhteisöistä että isommasta koko hyvinvointialueen kotihoidon päälliköiden yhteisöstä) ja yhteisöllisyydestä sekä niiden merkityksistä heidän työhyvinvointiinsa. Tulokset antoivat informaatiota Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siitä, mikä merkitys yhteisöllisyydellä on kotihoidon päälliköiden koettuun työhyvinvointiin ja miten yhteisöllisyyttä voitaisi kehittää. Tiedon avulla esihenkilöyhteistyöhön voidaan tehdä muutoksia tai jalkauttaa hyviä olemassa olevia toimintamalleja muihin yksiköihin. Opinnäytetyön lähtökohtia olivat suuri organisaatiomuutos, esihenkilöiden työhyvinvoinnin merkitys sekä yhteisöllisyyden merkitys yksilölle. Laadullisessa tutkimuksessani käytin aineistonkeruumenetelmänä fokusryhmähaastattelua, jonka tulokset analysoitiin teoriasidonnaisella analyysimenetelmällä. Ryhmähaastatteluja oli kaksi ja haastateltavia yhteensä seitsemän. Fokusryhmähaastattelut olivat avoimia ryhmäkeskusteluja, joissa hyötynä oli osallistujien välinen vuorovaikutus ja tutkijan vähäinen rooli haastattelijana. Tuloksissa ilmeni, että organisaatiomuutoksella oli merkitystä yhteisöllisyyden kokemiseen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Yhteisöllisyyttä haluttiin kehittää yhteistyössä. Uusi organisaatio oli tuonut hyviä kokemuksia yhteisöllisyydestä, mutta toisaalta yhteisöllisyyden katsottiin olevan vasta kehittymässä. Työyhteisön luottamuksella oli suuri merkitys koettuun työhyvinvointiin. Voimavaroina työyhteisössä nähtiin erilaisuuden hyväksyminen ja asioiden jakaminen. Kokouskäytäntöjen kehittäminen koettiin suurena asiana yhteisöllisyyden kehittymisessä. Myös työnohjausta ja yhteisiä pelisääntöjä toivottiin. Sekä yksilöllä että johdolla on merkitystä siihen, miten yhteisöllisyys lähtee kehittymään. Vapaalle keskustelulle toivottiin tilaa työyhteisöissä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteisöllisyys ei kaikissa yhteisöissä ole vielä muodostunut, mutta lähtökohdat niiden kehittymiseen ovat olemassa. Organisaatiossa on myös tärkeää luoda yhteiset tavoitteet siihen, millä tasolla yhteisöllisyyttä halutaan lähteä kehittämään.