Sosiaalinen media munuaissairaan potilaan ja hänen läheistensä selviytymisen tukena
Loukiainen, Tiina (2014)
Loukiainen, Tiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019313
Tiivistelmä
Pitkäaikaissairaalle henkilölle tulee antaa tukea sairauden kanssa selviämiseen, terveyden edistämiseen ja omahoidon toteuttamiseen. Sosiaalinen tuki on tärkeää sairastuneelle ja hänen läheisilleen sairauden aiheuttamiin elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Vertaistuki on yksi sosiaalisen tuen muoto ja sen tarve kasvaa jatkuvasti.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen median merkitystä munuaissairaan potilaan, hänen läheistensä ja vertaistukijoina toimivien koulutettujen henkilöiden vertaistuen kanavana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa munuaissairaiden ja heidän läheistensä tarpeista ja toiveista sosiaalisen median kautta tapahtuvaan vertaistukeen ja hyödyntää saatuja tuloksia Munuais- ja maksaliiton vertaistukitoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin verkkokyselynä Munuais- ja maksaliiton verkkosivujen ja potilaiden käyttämien suljettujen facebook sivustojen kautta sekä yhden henkilön teemahaastatteluna. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysillä teemoittelua hyödyntäen.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan sosiaalinen media koetaan usein vieraaksi vertaistuen keinoksi, mutta sitä käyttäville henkilöille sosiaalinen media on tärkeä kanava tiedon ja tuen saamiseen toisilta samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä. Sosiaalista mediaa käyttävät henkilöt kokevat olevansa tasavertaisia keskusteluun osallistuvien ihmisten kanssa. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan viestinnän haasteena pidettiin sen kasvottomuutta ja vahvojen persoonien johtajamaista asemaa, jolloin hiljaisemmat osallistujat poistuvat sivustoilta. Kehittämisehdotuksina nousi esiin Munuais- ja maksaliiton vertaistukihenkilöiden kouluttaminen ja sosiaalisen median käytön opettaminen iäkkäämmille ihmisille. Erilaisten yhteydenottomahdollisuuksien, kuten skypen käyttäminen perinteisten vertaistukimenetelmien rinnalla sekä mahdollisuus yksityisviesteihin ja nimimerkkiin voisivat lisätä sosiaalisen median käyttöä vertaistukitoiminnassa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalinen media on toimiva vertaistuen muoto. Sen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää vertaistuen kehittämistä ja parempaa tiedottamista sosiaalisen median mahdollisuuksista vertaistuen vaihtoehtoisena muotona munuaissairaan potilaan ja hänen läheistensä selviytymisen tukena.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen median merkitystä munuaissairaan potilaan, hänen läheistensä ja vertaistukijoina toimivien koulutettujen henkilöiden vertaistuen kanavana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa munuaissairaiden ja heidän läheistensä tarpeista ja toiveista sosiaalisen median kautta tapahtuvaan vertaistukeen ja hyödyntää saatuja tuloksia Munuais- ja maksaliiton vertaistukitoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin verkkokyselynä Munuais- ja maksaliiton verkkosivujen ja potilaiden käyttämien suljettujen facebook sivustojen kautta sekä yhden henkilön teemahaastatteluna. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysillä teemoittelua hyödyntäen.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan sosiaalinen media koetaan usein vieraaksi vertaistuen keinoksi, mutta sitä käyttäville henkilöille sosiaalinen media on tärkeä kanava tiedon ja tuen saamiseen toisilta samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä. Sosiaalista mediaa käyttävät henkilöt kokevat olevansa tasavertaisia keskusteluun osallistuvien ihmisten kanssa. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan viestinnän haasteena pidettiin sen kasvottomuutta ja vahvojen persoonien johtajamaista asemaa, jolloin hiljaisemmat osallistujat poistuvat sivustoilta. Kehittämisehdotuksina nousi esiin Munuais- ja maksaliiton vertaistukihenkilöiden kouluttaminen ja sosiaalisen median käytön opettaminen iäkkäämmille ihmisille. Erilaisten yhteydenottomahdollisuuksien, kuten skypen käyttäminen perinteisten vertaistukimenetelmien rinnalla sekä mahdollisuus yksityisviesteihin ja nimimerkkiin voisivat lisätä sosiaalisen median käyttöä vertaistukitoiminnassa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalinen media on toimiva vertaistuen muoto. Sen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää vertaistuen kehittämistä ja parempaa tiedottamista sosiaalisen median mahdollisuuksista vertaistuen vaihtoehtoisena muotona munuaissairaan potilaan ja hänen läheistensä selviytymisen tukena.