Työkykykoordinaattoreiden jatkokoulutuksen kehittämisideat: kysely julkisen sektorin työkykykoordinaattoreille ja organisaation edustajille.

Abstract

Työkykykoordinaattoreiden tuella voi olla suuri vaikutus työurien pidentymiselle ja työnantajapuolen työkyvyttömyyden kustannusten hallintaan, yksilön hyvinvoinnin ja toimeentulon näkökulmaa unohtamatta. Työkykykoordinaattoreiden osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämistyölle on täten myös yhteiskunnallista tarvetta.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa julkisen sektorin työkykykoordinaattoreiden osaamis- ja jatkokoulutustarpeita, joiden pohjalta esitettiin kehittämisehdotuksia jatkokoulutukselle. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi julkisen alan eläkevakuuttaja Keva.

Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin Webropol -kyselynä, jossa hyödynnettiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin avoimien kysymysten osalta myös laadullisia menetelmiä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli julkisen sektorin työkykykoordinaattorit sekä organisaation edustajat, kuten esihenkilöt ja henkilöstöhallinnon ammattilaiset. Kyselyn avulla kartoitettiin, millaisena julkisen sektorin työkykykoordinaattoreiden osaaminen tällä hetkellä kuvantuu ja millaista tulevaisuuden osaamista heidän jatkokoulutukseensa olisi hyvä sisällyttää. Vastausten perusteella esitettiin kehittämisehdotuksia jatkokoulutukselle.

Tulosten perusteella eniten osaamisen vajetta koettiin kolmannen sektorin työssä jatkamista ja työllistymisen edistymistä tukevien palveluiden, toimintaa ohjaavan lainsäädännön sekä työllistymisen ja työkyvyn tuen moniammatillisen verkosto- ja palvelujärjestelmän osaamisessa. Avointen vastausten perusteella kehittämisteemoina korostuivat verkosto-osaaminen, digitaalinen osaaminen ja modernin työn ymmärtäminen, lainsäädäntö- ja sosiaaliturvaosaaminen sekä vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot.

Tutkimuksen avulla saatiin tietoa julkisen sektorin työkykykoordinaattoreiden osaamisesta ja ideoita jatkokoulutuksen pohjalle. Tuloksia voidaan hyödyntää heidän jatkokoulutuksensa suunnittelussa, mutta myös laajemmin valtakunnallisen työkykykoordinaattorikoulutuksen päivittämisessä. Jatkokoulutusta koskeva kehittämistyö voisi jatkua esimerkiksi haastattelujen ja työpajojen sekä itse koulutussuunnittelun muodossa.