En osannut-silti onnistuin : työhyvinvointia varhaiskasvatukseen taidetoiminnan keinoin
Paasimaa, Kaija (2024)
Paasimaa, Kaija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268017
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko mahdollista lisätä varhaiskasvatuksen kasvattajien työhyvinvointia taiteen menetelmillä. Erilaisten taidemenetelmien mahdollisuuksia testattiin toiminnallisissa hyvinvointipajoissa ja osallistuneiden kokemuksia kerättiin havainnoinnin ja kyselyjen avulla.
Tutkimuksen taustalla on huomio, että työhyvinvointiin kiinnitetään usein liian vähän huomiota. Epävarmuus ja osaamattomuuden kokemus työssä voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä ja stressiä. Varhaiskasvattajilla on työssään iso rooli erilaisten taidemenetelmien ohjaajana, vaikka oma kokemus aktiivisena taiteen tekijänä voi olla vähäistä. Olemassa olevan tutkimusnäytön perusteella nähdään taide- ja kulttuuritoiminnan synnyttävän positiivista ajattelua ja myönteistä kokemusta omasta itsestä ja siten edesauttavan työhyvinvointia. Aiempien tutkimusten perusteella taide- ja kulttuuritoiminnan lisääminen myös varhaiskasvatuksessa toimivien työkentälle tarkoittaisi paremmin voivaa henkilöstöä.
Tästä näkökulmasta Hattulan kunnan varhaiskasvatuksessa toimiville kasvattajille järjestettiin taide- ja kulttuuritoimintaa kolmessa erillisessä hyvinvointipajassa, joiden teemoina olivat rohkeus, luottamus ja ilo. Näihin toiminnallisiin hyvinvointipajoihin osallistui kolmesta Hattulan varhaiskasvatuksen yksiköstä seitsemän kasvattajaa. Hyvinvointipajat toteutettiin syksyn 2023 aikana. Tutkimusaineisto kasvattajien kokemuksista kerättiin osallistujilta alku- ja loppukyselyllä sekä heidän toimintakertojen päätteeksi antamistaan palautteista. Aineistoa saatiin myös havainnoimalla osallistujia taidetoiminnan aikana. Kaikki empiirinen aineisto analysoitiin fenomenologista menetelmää soveltaen.
Opinnäytetyön teoreettinen lähestymistapa noudatti laadullista toimintatutkimusta. Tutkimuksellisessa viitekehyksessä perehdyttiin hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin, kulttuurin ja taiteen sekä kokemuksen käsitteisiin ja pohdittiin taiteen merkitystä hyvinvoinnille.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen tukee varhaiskasvatuksessa toimivien kasvattajien työhyvinvointia usealla eri tavalla. Toisten kasvattajien kanssa keskustelu rennossa ilmapiirissä, jossa voi samalla tehdä taidetta ilman paineita, tukee työssä jaksamista. Hyvinvointipajaryhmään osallistuminen koettiin hyvin merkitykselliseksi ja näkemys tuli esiin niin kasvattajien puheessa kuin kirjallisessa palautteessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taidetoiminnallinen tekeminen lisää kasvattajien hyvinvointia varhaiskasvatuksen kentällä. Kasvattajien työhyvinvointitoiminnan kehittäminen ja laajentaminen, liikunnan ohella myös kulttuuri- ja taidetoimintaa sisältäväksi, edistää työn imua ja työssä viihtymistä.
Tutkimuksen taustalla on huomio, että työhyvinvointiin kiinnitetään usein liian vähän huomiota. Epävarmuus ja osaamattomuuden kokemus työssä voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä ja stressiä. Varhaiskasvattajilla on työssään iso rooli erilaisten taidemenetelmien ohjaajana, vaikka oma kokemus aktiivisena taiteen tekijänä voi olla vähäistä. Olemassa olevan tutkimusnäytön perusteella nähdään taide- ja kulttuuritoiminnan synnyttävän positiivista ajattelua ja myönteistä kokemusta omasta itsestä ja siten edesauttavan työhyvinvointia. Aiempien tutkimusten perusteella taide- ja kulttuuritoiminnan lisääminen myös varhaiskasvatuksessa toimivien työkentälle tarkoittaisi paremmin voivaa henkilöstöä.
Tästä näkökulmasta Hattulan kunnan varhaiskasvatuksessa toimiville kasvattajille järjestettiin taide- ja kulttuuritoimintaa kolmessa erillisessä hyvinvointipajassa, joiden teemoina olivat rohkeus, luottamus ja ilo. Näihin toiminnallisiin hyvinvointipajoihin osallistui kolmesta Hattulan varhaiskasvatuksen yksiköstä seitsemän kasvattajaa. Hyvinvointipajat toteutettiin syksyn 2023 aikana. Tutkimusaineisto kasvattajien kokemuksista kerättiin osallistujilta alku- ja loppukyselyllä sekä heidän toimintakertojen päätteeksi antamistaan palautteista. Aineistoa saatiin myös havainnoimalla osallistujia taidetoiminnan aikana. Kaikki empiirinen aineisto analysoitiin fenomenologista menetelmää soveltaen.
Opinnäytetyön teoreettinen lähestymistapa noudatti laadullista toimintatutkimusta. Tutkimuksellisessa viitekehyksessä perehdyttiin hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin, kulttuurin ja taiteen sekä kokemuksen käsitteisiin ja pohdittiin taiteen merkitystä hyvinvoinnille.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen tukee varhaiskasvatuksessa toimivien kasvattajien työhyvinvointia usealla eri tavalla. Toisten kasvattajien kanssa keskustelu rennossa ilmapiirissä, jossa voi samalla tehdä taidetta ilman paineita, tukee työssä jaksamista. Hyvinvointipajaryhmään osallistuminen koettiin hyvin merkitykselliseksi ja näkemys tuli esiin niin kasvattajien puheessa kuin kirjallisessa palautteessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taidetoiminnallinen tekeminen lisää kasvattajien hyvinvointia varhaiskasvatuksen kentällä. Kasvattajien työhyvinvointitoiminnan kehittäminen ja laajentaminen, liikunnan ohella myös kulttuuri- ja taidetoimintaa sisältäväksi, edistää työn imua ja työssä viihtymistä.