Ensisijaisesti lapsi : juuri saapuneen pakolaistaustaisen lapsen erityinen haavoittuvuus

Abstract

Pakolaisuus on globaali ilmiö, joka haastaa koko maailmaa, myös Suomea. Lapsien osuus kaikista maailman pakolaisista arvioidaan olevan vuonna 2023 jopa 41 %. Lasten oikeuksien toteutumisen varmistaminen kaikissa muuton vaiheissa on kaikkien maiden yhteinen tehtävä. Suomen tulee vastaanottavana maana turvata pakolaistaustaisten lasten kasvu ja kehitys.

Tässä opinnäytetyössä analysoitiin, mitä jo tiedetään juuri saapuneiden perheiden lasten hyvinvoinnista ja mielenterveydestä, sekä mitä tulisi ottaa huomioon, kun arvioidaan lasten tuen tarvetta. Lisäksi opinnäytetyössä haluttiin tarkastella lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa maahanmuuton näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena katsauksena, ja haut toteutettiin tieteellisiin tietokantoihin sekä manuaalisina hakuina. Opinnäytetyön viitekehys muodostui pakolaisuudesta ilmiönä globaalisti, sekä ilmiönä Suomessa. Työssä keskityttiin pakolaisuuden lapsinäkökulmaan ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka ohjaa poliittista päätöksentekoa. Tuloksista nousi esiin pakolaistaustaisten lasten erittäin suuri riski sairastua ahdistukseen, masennukseen tai traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD). Lasten yksilölliset tekijät, kuten demograafiset tekijät sekä perheen sosioekonominen asema lähtömaassa, toimivat riski- tai suojaavina tekijöinä. Tuloksissa vanhemman hyvinvointitaidot sekä ontologinen turvallisuus nousivat uusina näkökulmina.

Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä on pakkomuuttamisen kokeneiden lasten erityisen haavoittuvuuden tunnistamisen tärkeys. Systemaattinen arviointi mahdollistaisi oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen tarjoamisen. Nämä lapset tulisi huomioida ensisijaisesti lapsina, jotka omaavat voimakkaita hyvinvoinnin riskitekijöitä, joiden vaikutus kasvuun ja kehitykseen tulisi minimoida.

The refugee phenomenon is challenging for the whole world, including Finland. In 2023, the proportion of children among all refugees worldwide is estimated to be as high as 41 %. Finland, as one of the receiving countries, must priorities the well-being and development of refugee children. This thesis analyses what is already known about recently arrived children's well-being and mental health, especially of children arriving with families. The purpose of this thesis was to recognize what individual factors can be seen as risk and protective factors for these children, and how these factors should be taken into consideration when assessing the need for support for the child and their family. In addition, the thesis wanted to examine how Finland recognizes children's rights from the perspective of immigration.

The thesis was carried out as an integrative review, and searches were carried out in scientific databases. The reference framework of the thesis consisted of refugees as a global phenomenon, as well as a phenomenon in Finland. The work focused on the child perspective and the UN Convention on the Rights of the Child. The results showed that children with refugee background have an extremely high risk of suffering from anxiety, depression, or post-traumatic stress disorder (PTSD). The children's individual factors, such as demographic factors and the socio-economic status of the family in the country of origin, act as risk or protective factors. In the results, the parent's health knowledge and ontological safety emerged as new factors.

The conclusion of the literature review was highlighting the importance of recognizing the special vulnerability of children who have experienced forced migration. Systematic evaluation would allow timely and effective support. These children should be considered primarily as children who might have strong risk factors for well-being.