Suunnitelmallinen perehdyttäminen Pirkanmaan Osuuskaupassa, mara-alan ketjussa
Majamäki, Petri (2024)
Majamäki, Petri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405018603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405018603
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kehittää perehdyttämistä Pirkanmaan Osuuskaupassa keskittyen ennen kaikkea mara-alan ketjuun. Tavoitteena oli löytää vastauksia kysymyksiin, miten työntekijät kokivat perehdytyksen nykytilan ja miten sitä voisi heidän mielestään kehittää. Perehdyttämisen kehittämisen lähtökohtana oli muokata perehdyttämistä niin, että se olisi tehokasta, laadukasta, suunnitelmallista ja tasalaatuista. Suunnitelmallisen perehdytyksen avulla pyrittiin saavuttamaan taloudellista hyötyä keskittämisen avulla ja lisäksi saatiin sitoutuneempia työntekijöitä, jolloin tulevaisuudessa vaihtuvuus olisi pienempää, mikä osaltaan pienentäisi perehdytyksen tarvetta. Työntekijäkokemuksen parantumisen myötä myös taloudellinen tuottavuus oli paremmin saavutettavissa.
Teoreettista viitekehystä on käsitelty perehdyttämisen ja työntekijäkokemuksen monista eri näkökulmista. Perehdyttämistä on käsitelty lainsäädännön, tehtävien, vaiheiden, keston ja tuottavuuden näkökulmista. Työntekijäkokemusta on käsitelty sen eri näkökulmista ja miten se näkyi yrityksen toiminnassa ja miten se tulisi olla huomioituna yrityksen strategiassa.
Kehittämistyössä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, joka sisälsi survey -tutkimusta, haastatteluita ja kyselyitä. Näiden pohjalta saatiin tietoa, jonka puitteissa suunnittelupajassa kehitettiin suunnitelmallinen perehdytyspolku. Tutkimustyötä kehitettiin vuoden aikana yhteensä kahden vuoden ajan, jolloin saatiin luotua selkeästi parempi, suunnitelmallinen perehdytyspolku kaikille uusille työntekijöille. Suurimpana muutoksena syntyi toinen keskitetty päivä kaikille uusille työntekijöille. Tämän kahden vuoden jakson aikana myös työntekijöiden vaihtuvuus on pienentynyt, mikä kertoo omalta osaltaan koko ketjun tasolla hyvästä suunnasta: työntekijäkokemus ja sitoutuneisuus on kehittynyt sekä yrityksen taloudellinen tuottavuus on kasvanut.
Teoreettista viitekehystä on käsitelty perehdyttämisen ja työntekijäkokemuksen monista eri näkökulmista. Perehdyttämistä on käsitelty lainsäädännön, tehtävien, vaiheiden, keston ja tuottavuuden näkökulmista. Työntekijäkokemusta on käsitelty sen eri näkökulmista ja miten se näkyi yrityksen toiminnassa ja miten se tulisi olla huomioituna yrityksen strategiassa.
Kehittämistyössä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, joka sisälsi survey -tutkimusta, haastatteluita ja kyselyitä. Näiden pohjalta saatiin tietoa, jonka puitteissa suunnittelupajassa kehitettiin suunnitelmallinen perehdytyspolku. Tutkimustyötä kehitettiin vuoden aikana yhteensä kahden vuoden ajan, jolloin saatiin luotua selkeästi parempi, suunnitelmallinen perehdytyspolku kaikille uusille työntekijöille. Suurimpana muutoksena syntyi toinen keskitetty päivä kaikille uusille työntekijöille. Tämän kahden vuoden jakson aikana myös työntekijöiden vaihtuvuus on pienentynyt, mikä kertoo omalta osaltaan koko ketjun tasolla hyvästä suunnasta: työntekijäkokemus ja sitoutuneisuus on kehittynyt sekä yrityksen taloudellinen tuottavuus on kasvanut.