Id, musicus, superego : itsetunnon ja musiikinopiskelun vuorovaikutuksesta

Abstract

Tämä opinnäytetyö laadittiin tarkastelemaan musiikin korkeakouluopiskelijoiden itsetunnon ja soittotaidon myönteistä vuorovaikutusta. Työn tavoitteena oli siis tutkia, vaaditaanko hyvään soittotaitoon hyvää itsetuntoa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin aiemman tutkimusaineiston pohjalta laadittua kyselylomaketta. Kyselyllä kerättiin aineisto, jonka perusteella vedettiin johtopäätöksiä opiskelijoiden näkemyksistä omasta itsetunnostaan ja soittotaidostaan, sekä näiden kahden positiivista korrelaatiota.

Opinnäytetyö jakautuu neljään osioon. Aluksi tarkastellaan itsetuntoa yleisenä ilmiönä ja paneudutaan hieman siihen, mikä sen merkitys on musiikin yhteydessä. Toinen osio selittää, miksi ja miten kyselylomake laadittiin ja miten aineisto kerättiin. Kolmas osio keskittyy kerätyn datan purkamiseen. Lopuksi tarkastellaan ja selitetään lomakkeen vastauksia ja vedetään niistä johtopäätöksiä.

Kyselyn vastausten perusteella voitiin todeta, että musiikin korkeakouluopiskelijoilla oli keskimäärin hyvä itsetunto. Lisäksi kävi ilmi, että hyvää musiikkisuhdetta edistivät muun muassa intohimo musiikkiin, esikuvat ja yhdessä tekemisen ilo sekä palkitsevat esiintymistilanteet. Tutkimusta itsetunnon ja musiikinopiskelun vuorovaikutuksesta soisi tehtävän enemmän, sillä aiempaa tutkimusaineistoa aiheesta oli olemassa hyvin vähän.

This thesis was written to research the positive correlation of self-esteem and musical instrument expertise on academy level music students. The work aimed to explore if good self-esteem is required to master a musical instrument.

The research method used was a questionnaire based on former scientific papers. The questionnaire was used to gather data based on which conclusions were made on students’ views on their own self-esteem and musical instrument expertise, and the positive correlation of these two factors.

The thesis is divided into four sections. First, it investigates self-esteem as a general phenomenon and covers what its importance is in connection to music. The second section explains why and how the questionnaire was composed and how the data was acquired. The third section focuses on unpacking the data. Finally, the work observes and interprets the answers to the questionnaire and draws conclusions from them.

Based on the answers gathered by the questionnaire, it could be said that academy level music students, on average, had a good self-esteem. It also emerged that a good relationship to music was promoted, for example, by passion to music, idols, and the joy of cooperation, and rewarding performing opportunities. More research ought to be done on self-esteem and music studies as there was a lack of prior research papers on the subject.