Huleveden haitta-ainekuormitukset Heinolassa Jyrängön ja Tommolan valuma-alueilla

Abstract

Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen myötä läpäisemättömien pintojen ja hulevesien määrä kasvaa, mikä johtaa alueelta pois johdettavan pintavalunnan muodostumiseen. Hulevedet kuljettavat mukanaan haitta-aineita, kuten raskasmetalleja, ravinteita ja kloridia, jotka vaikuttavat muun muassa järvien ja pohjavesien laatuun. Hulevesien määrän ja laadun hallintaan on suunniteltu erilaisia kuntateknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä, joiden avulla voidaan ehkäistä esimerkiksi taajamatulvia.

Opinnäytetyön tavoitteena oli laskennallisesti arvioida huleveden haitta-ainekuormituksia Heinolan kaupungin Jyrängössä ja Tommolassa sijaitsevilla asuinalueilla, joihin on sijoitettu Uponor Oy:n suunnittelemat suodatinkaivot puhdistamaan alueen hulevedet. Haitta-ainekuormitukset laskettiin tutkimusalueilla muodostuvien hulevesien määrästä. Hulevesien haitta-ainekuormitukset arvioitiin suhteuttamalla ne alueilla syntyvään pintavaluntaan. Haitta-ainekuormitusten ja pintavalunnan suhdetta verrattiin valtioneuvoston pinta- ja pohjaveden ympäristönlaatunormeihin sekä Tukholman läänin huleveden raja-arvoihin. Haitta-ainekuormitukset laskettiin alueella muodostuvan huleveden tilavuuden ja huleveden maankäyttökohtaisen haitta-ainepitoisuuden tuloina. Tutkitut haitta-aineet ovat kiintoaine, typpi, fosfori, metallit (kupari, sinkki, kro-mi, lyijy), öljyhiilivedyt ja kloridi.

Arviot muodostumisalueilla hulevesiin kulkeutuvista haitta-ainekuormituksista kupari, sinkki, lyijy ja kloridi ylittivät ympäristönlaatunormit ja raja-arvot moninkertaisesti. Laskennan perusteella tutkimusalueista kulkeutui hulevesiin eniten vuodessa kiintoainetta ja kloridia, joista suurin osuus kulkeutui tiealueilta. Metalleja ja öljyhiilivetyjä kulkeutui eniten tiealueilta, kun taas ravinteita ja kuparia kulkeutui hulevesiin eniten tonttialueilta.

Saadut tulokset perustuvat tutkimusaineistoihin, joiden sopivuudesta Heinolan kaupungin huleveden laadun kuvaukseen ei ole täyttä varmuutta. Opinnäytetyössä käytettyä laskennallista mallinnusta sekä saatuja tuloksia voidaan käyttää apuna huleveden haitta-ainekuormituksien ja niiden määrään liittyvien tekijöiden arvioimisessa ja poissulkemisessa. Laskennallista mallinnusta voidaan käyttää myös huleveden laadun tutkimuksissa, kuten Uponor-suodatinkaivon suodatustehon tutkimisessa.