Itseohjautuvuus etätyössä

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan, millaiset asiat mahdollistavat mutta myös haittaavat yksilön itseohjautuvuuden toteutumista etätyössä sekä itseohjautuvuuden merkitystä työssä oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen. Tutkimukseen kohdeorganisaationa on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan majoitus- ja ravitsemiskaupan ketjuohjauksen myyntipalvelu. Organisaatiossa työskentelee 160 myynnin ja asiakaspalvelun ammattilaista neljällä eri paikkakunnalla. Työn pääsääntöisenä organisoimismallina on hybridityö. Kohdeorganisaatiolla on mahdollisuus käyttää tutkimuksessa saavutettuja tuloksia ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä hyväksi liiketoiminnan kehittämisessä niin työn organisoinnin kuin johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksella vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaiset asiat mahdollistavat yksilön itseohjautuvuuden toteutumista etätyössä? Mikä merkitys itseohjautuvuudella on työssä oppimiselle ja osaamisen kehittymiselle etätyön kontekstissa? Tutkimuksen teoriapohja rakennettiin tutkimalla itseohjautuvuuden, työssä oppisen ja osaamisen kehittymisen teorioita ja aiempia tutkimustuloksia, joita peilataan etätyön kontekstiin. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Kvalitatiivinen lähestymistapa sopii tutkimusmetodiksi, sillä tutkimuksen tavoitteena on etsiä vastauksia yksilöiden näkökulmasta ja kokemuksien kautta sekä itseohjautuvuusilmiön ymmärtäminen. Aineistonkeruu on toteutettu teemahaastatteluin. Haastattelut toteutettiin alkuvuodesta 2024. Haastatteluita tehtiin kolme kappaletta, jotka toteutettiin ja tallennettiin Microsoft Teams -työkalun avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Analysoinnissa käytettiin apuna taulukkoa, mihin määriteltiin ylä- ja alaluokat sekä alaluokkien alle kuuluvat ilmaisut, joiden perusteella tuloksia oli mahdollista analysoida. Tutkimukseen osallistuneet kokivat etätyömahdollisuuden tärkeäksi nykyisessä työtehtävässään. Itseohjautuvuus nähdään tärkeänä etätyössä, erityisesti työn priorisoinnin ja organisoimisen sekä kyvyn tauottaa työtä ja johtaa itseään erilaisissa tilanteissa ilman esihenkilön läsnäoloa. Tutkimuksen mukaan haastatellut kokivat työn vahvasti ohjatuksi eivätkä nähneet paljon mahdollisuuksia toteuttaa itseohjautuvuutta. Tämä saattaa vaikuttaa negatiivisesti työntekijöiden motivaatioon ja innovatiivisuuteen. Itseohjautuvuuden merkitys työssä oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen korostuu etätyössä. Haastateltavat olivat jatkuvasti oppimisen äärellä ja kokivat sen keskeisenä osana työtään. Työssä oppiminen nähtiin sosiaalisena tapahtumana, ja erilaiset viestintäkanavat ja tapaamiset olivat tärkeitä oppimisen mahdollistajia. Työssä yksilö on aina kuitenkin osa suurempaa kokonaisuutta, eikä oppimista tulisi näin ollen tulkita koskaan täysin yksilön täysin itse hallitsemaksi toiminnaksi. Organisaatioiden olisikin varmistettava, että työntekijöillä on riittävästi aikaa oppimiseen ja kehittymiseen.