Kasvatusyhteistyön toteutuminen kodin ja yläkoulun välillä vanhempien näkökulmasta
Kiviranta, Amanda (2024)
Kiviranta, Amanda
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038910
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisena nokialaisten yläkoulujen oppilaiden huoltajat näkevät tämänhetkisen kasvatusyhteistyön heidän ja koulun välillä. Lisäksi tarkoituksena oli kerätä huoltajilta toiveita ja kehitysideoita kasvatusyhteistyön laadun parantamiseksi. Tavoitteena oli löytää yhdistäviä teki-jöitä huoltajien ajatuksista ja laatia käytännön kehitysehdotuksia kouluille toteutettavaksi. Opinnäytetyön keskeisimmät käsitteet olivat kasvatusyhteistyö sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä SKY-hankkeen kanssa, joka aloitti syksyllä 2021 kouluyhteisöohjaajan työnkuvan jalkauttamista Pirkanmaalaisissa kunnissa. Hanketyöntekijät olivat mukana sekä aihetta ideoidessa että myöhemmin kyselylomaketta laadittaessa. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin e - lomakkeella, joka lähetettiin joulukuussa 2022 kaikille nokialaisten yläkoulujen oppilaiden huoltajille. Vastauksia saatiin takaisin 144 kappaletta. Kysely sisälsi sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista oli nähtävissä, että huoltajien kokemukset kasvatusyhteistyön toteuttamisesta olivat varsin yksilöllisiä. Opettajan persoona oli suurin yksittäinen edistävä tai haittaava tekijä. Lisäksi esille nostettiin Wilman käytön haasteet sekä yksilöllisten päätösten tekemisen vaikeus. Myös kouluyhteisöohjaajan työnkuvan merkityksellisyys sai painotusta opinnäytetyön tuloksissa. Tulosten pohjalta nostettiin esille viisi kehitysehdotusta kouluille. Nämä olivat psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisen suunnitelma, Wilman käytön harkinta, tiedonkulun parantaminen koulun eri toimijoiden välillä, selkeämmät palaverikäytännöt sekä koulun eri toimijoiden roolin selkeyttäminen huoltajille.
Opinnäytetyön jatkotutkimusehdotukset liittyivät nuorten kokemuksiin kasvatus-yhteistyöstä ja siitä, miten he asian näkevät. Lisäksi kouluyhteisöohjaajan työn-kuvaa edelleen kehittäessä nuorten mielipidettä tulisi tutkia laajemmin ja löytää sellaisia työskentelytapoja, jotka nuorten omien mielipiteiden mukaan parantavat heidän hyvinvointiaan parhaiten.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä SKY-hankkeen kanssa, joka aloitti syksyllä 2021 kouluyhteisöohjaajan työnkuvan jalkauttamista Pirkanmaalaisissa kunnissa. Hanketyöntekijät olivat mukana sekä aihetta ideoidessa että myöhemmin kyselylomaketta laadittaessa. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin e - lomakkeella, joka lähetettiin joulukuussa 2022 kaikille nokialaisten yläkoulujen oppilaiden huoltajille. Vastauksia saatiin takaisin 144 kappaletta. Kysely sisälsi sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista oli nähtävissä, että huoltajien kokemukset kasvatusyhteistyön toteuttamisesta olivat varsin yksilöllisiä. Opettajan persoona oli suurin yksittäinen edistävä tai haittaava tekijä. Lisäksi esille nostettiin Wilman käytön haasteet sekä yksilöllisten päätösten tekemisen vaikeus. Myös kouluyhteisöohjaajan työnkuvan merkityksellisyys sai painotusta opinnäytetyön tuloksissa. Tulosten pohjalta nostettiin esille viisi kehitysehdotusta kouluille. Nämä olivat psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisen suunnitelma, Wilman käytön harkinta, tiedonkulun parantaminen koulun eri toimijoiden välillä, selkeämmät palaverikäytännöt sekä koulun eri toimijoiden roolin selkeyttäminen huoltajille.
Opinnäytetyön jatkotutkimusehdotukset liittyivät nuorten kokemuksiin kasvatus-yhteistyöstä ja siitä, miten he asian näkevät. Lisäksi kouluyhteisöohjaajan työn-kuvaa edelleen kehittäessä nuorten mielipidettä tulisi tutkia laajemmin ja löytää sellaisia työskentelytapoja, jotka nuorten omien mielipiteiden mukaan parantavat heidän hyvinvointiaan parhaiten.