Kätilöiden kokemuksia perheheräämöstä
Heinonen, Emmi; Helander, Pirjo (2024)
Heinonen, Emmi
Helander, Pirjo
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028825
Tiivistelmä
Perhekeskeisyyden ja vanhemmuuden tukeminen ovat tärkeä osa onnistunutta perhehoitotyötä. Perheheräämötoiminta tukee perhekeskeistä hoitotyötä ja mahdollistaa perheen yhdessä olon keisarileikkauksen jälkeen, ilman että synnyttävää äitiä, vastasyntynyttä vauvaa ja synnyttäjän puolisoa erotetaan toisistaan. Perheheräämötoiminta on Suomessa uutta, eikä siitä löydy paljoakaan tutkimustietoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kätilöiden kokemuksia ja toiveita perheheräämötoiminnasta. Tavoitteena on, että koottujen kokemusten ja toiveiden avulla voidaan kehittää perheheräämötoimintaa sekä kätilöiden että perheiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista verkkokyselyä, joka lähetettiin kohderyhmälle. Analysointimenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan esittää, että perheheräämötoiminta on kätilöiden näkökulmasta pidettyä ja perheheräämössä on palkitsevaa työskennellä. Hyviksi puoliksi nousi ihokontaktin ja varhaisen imetyksen mahdollistuminen. Kätilöt pitävät hoidon jatkuvuutta perheheräämön hyvänä puolena. Kehittämisaiheiksi kätilöt nostivat perheheräämön tilojen parantamisen, kirjaamisen ohjeistuksen parantamisen ja toiveita työnorganisoinnin kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kätilöiden kokemuksia ja toiveita perheheräämötoiminnasta. Tavoitteena on, että koottujen kokemusten ja toiveiden avulla voidaan kehittää perheheräämötoimintaa sekä kätilöiden että perheiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista verkkokyselyä, joka lähetettiin kohderyhmälle. Analysointimenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan esittää, että perheheräämötoiminta on kätilöiden näkökulmasta pidettyä ja perheheräämössä on palkitsevaa työskennellä. Hyviksi puoliksi nousi ihokontaktin ja varhaisen imetyksen mahdollistuminen. Kätilöt pitävät hoidon jatkuvuutta perheheräämön hyvänä puolena. Kehittämisaiheiksi kätilöt nostivat perheheräämön tilojen parantamisen, kirjaamisen ohjeistuksen parantamisen ja toiveita työnorganisoinnin kehittämiseksi.