Käytettävyysanalyysi pöytävarauspalvelun mobiilisovelluksesta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä analysoidaan pöytävarauspalvelu TableOnline Finland Oy:n mobiilisovelluksen käytettävyyttä. Palveluun listautuneisiin ravintoloihin voi tehdä varauksia TableOnlinen tarjoaman varauskalenterin kautta netissä ja mobiilisovelluksella. TableOnline pöytävaraukset -mobiilisovellus julkaistiin vuonna 2023 ja sen käytettävyyttä ei ollut vielä tutkittu loppukäyttäjien kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sovelluksen käytettävyyttä, testata sitä sen potentiaalisilla loppukäyttäjillä ja löytää käytettävyysongelmia. Työn tavoitteena oli saada aikaan kehitysehdotuksia, joiden avulla sovelluksesta voidaan luoda käyttäjäystävällisempi. Opinnäytetyön tutkimusmuoto on tapaustutkimus ja tutkimuskysymykset olivat:

K1 Minkälaisia kokemuksia ja mielipiteitä potentiaalisilla loppukäyttäjillä on sovelluksesta? K2 Jos sovelluksesta löytyy käytettävyysongelmia, mitä ja millaisia ne ovat? K3 Miten mahdolliset käytettävyysongelmat voitaisiin ratkaista, jotta sovelluksesta saataisiin käyttäjäystävällisempi?

Mobiililaitteissa käytettäviä sovelluksia suunnitellaan kolmelle käyttöjärjestelmälle ja käyttäjät voivat ladata palveluiden tarjoamia mobiilisovelluksia laitteisiinsa sovelluskaupoista. Mobiililaitteiden suosio on kasvanut maailmanlaajuisesti viime vuosien aikana ja siksi myös sovelluksia käytetään entistä enemmän. Jotta käyttäjistä saataisiin pitkäaikaisia, sovellusten suunnitteluun ja käyttäjäystävällisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Käyttökokemus kattaa koko vuorovaikutuksen yrityksen kanssa alusta loppuun. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa kaiken keskiössä on käyttäjä ja se ajatus, että lopputulos olisi käyttäjälle mahdollisimman miellyttävä. Käytettävyydellä tarkoitetaan tuotteen käyttömiellyttävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Käytettävyyden määrittää se, kuinka hyvin tuote vastaa käyttäjän tarpeisiin sekä kuinka vaivatonta tuotetta on käyttää. Käytettävyyttä voidaan arvioida tietyillä ennalta määritellyillä hyvän suunnittelun periaatteilla, eli heuristiikoilla.

Tutkimuksen päämetodeina oli käytettävyystestaus ja teemahaastattelut. Käytettävyystestaukseen rekrytoitiin 4 potentiaalista loppukäyttäjää, jotka suorittivat skenaarioita eli tehtäviä sovelluksessa kuvaillen ääneen ajatuksiaan sekä navigointiaan. Dokumentointikeinoina käytettiin näyttötallennusta ja testihenkilön videokuvaamista. Testin jälkeen koehenkilötä haastateltiin.

Testauksen ja haastatteluiden jälkeen aineisto purettiin ja siitä etsittiin käytettävyysongelmia, jotka listattiin taulukkoon ja niitä peilattiin Jakob Nielsenin 10 käytettävyyden heuristiikkaan. Ongelmakohtien vakavuus arvioitiin asteikolla 1–3, joista 3 oli vakavin. Tutkimuksen tuloksena löytyi 12 ongelmakohtaa, joista 11 liittyi käytettävyyteen. Käytettävyysongelmia löytyi 7/10 Nielsenin heuristiikkaan liittyen. Ongelmista 4 arvioitiin vakavaksi, 6 melko vakavaksi ja 2 lieväksi. Jokaiselle ongelmalle ideoitiin ratkaisu tai toimintaohje ratkaisun löytämiseksi.