Effective ideation practices in newsrooms : ideation consultation for Yle’s regional newsrooms
Sjöblom-Hasselblatt, Saana (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038975
Tiivistelmä
Ideointivaikeudet haastavat journalisteja. Lisääntyvät julkaisualustat ja tekoälyn valtakausi edellyttävät, että sisältöä luodaan jatkuvasti nopeammin. Taistelu yleisöjen tavoittamisesta haastaa toimittajien mahdollisuuksia huolelliseen suunnitteluun esimerkiksi haastateltavien tai aiheiden valinnassa.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ja kehittää uutistyössä käytettäviä ideointimenetelmiä ja -työkaluja. Kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käytettiin kahdessa kyselyssä, joissa keskityttiin Ylen aluetoimitusten ideointitottumuksiin. Toinen kyselyistä oli Ylen aluetoimitusten toimittajille ja toinen tuottajille.
Ideointivaikeudet journalismissa johtuvat pitkälti ajanhallinnasta. Kyselyyn vastanneista toimittajista 77 % kertoi kiireen haastavan luovuuttaan, eikä kellään vastanneista ollut erittäin paljon aikaa ideointiin. Vastanneista toimittajista ideointi on sekä uusien ideoiden ehdottamista että ajan ja avun saamista ideoiden toteuttamiseksi. Monet vastanneet toimittajat toivoivat, että ideointiprosessit vaihtelisivat. He halusivat esimerkiksi ideoida eri kokoisissa ryhmissä. Vastanneet toimittajat arvostivat keskusteluja kollegoiden kanssa, ja enemmistölle oli helppoa jakaa ideoita muille. Vastanneista tuottajista oli tärkeää, että toimittajat keksivät ideoita itse sekä miettivät niiden toteutustapoja.
Kehittämistehtävänä suunnittelin ja toteutin Yle Lounais-Suomen toimituksille ideointityöpajan. Moni piti työpajaa mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. Journalists face hardships regarding ideation of content. The increasing amount of media platforms and the reign of artificial intelligence require content to be created faster each day. The battle of reaching audiences challenges editors’ possibilities for careful designing of interviewees or topics, for example.
The goal of this thesis was to survey, evaluate, and improve the current ideation habits and tools in newswork. Quantitative research methods were used in two surveys about the ideation practices of the newsrooms of Yle, the public service media company in Finland. One was for their editors and another for producers.
The ideation hardship in journalism is mostly a time management issue. 77% of the editor-respondents reported that hurry challenges their creativity, and none of them had very much time for ideation. To the editor-repsondents, ideation means both suggesting new ideas and getting time and help for implementing them. Many editor-respondents wish that the ideation processes would vary. For example, they wish to ideate in different group sizes. Editor-respondents valued conversations with co-workers, and found it easy to share ideas with others. The producer-respondents found it important that editors come up with ideas themselves, and that they think about the ideas’ implementation as well.
As a development task, I created an ideation workshop and facilitated it at Yle Southwest Finland. Many of the participants found it interesting and useful.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ja kehittää uutistyössä käytettäviä ideointimenetelmiä ja -työkaluja. Kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käytettiin kahdessa kyselyssä, joissa keskityttiin Ylen aluetoimitusten ideointitottumuksiin. Toinen kyselyistä oli Ylen aluetoimitusten toimittajille ja toinen tuottajille.
Ideointivaikeudet journalismissa johtuvat pitkälti ajanhallinnasta. Kyselyyn vastanneista toimittajista 77 % kertoi kiireen haastavan luovuuttaan, eikä kellään vastanneista ollut erittäin paljon aikaa ideointiin. Vastanneista toimittajista ideointi on sekä uusien ideoiden ehdottamista että ajan ja avun saamista ideoiden toteuttamiseksi. Monet vastanneet toimittajat toivoivat, että ideointiprosessit vaihtelisivat. He halusivat esimerkiksi ideoida eri kokoisissa ryhmissä. Vastanneet toimittajat arvostivat keskusteluja kollegoiden kanssa, ja enemmistölle oli helppoa jakaa ideoita muille. Vastanneista tuottajista oli tärkeää, että toimittajat keksivät ideoita itse sekä miettivät niiden toteutustapoja.
Kehittämistehtävänä suunnittelin ja toteutin Yle Lounais-Suomen toimituksille ideointityöpajan. Moni piti työpajaa mielenkiintoisena ja hyödyllisenä.
The goal of this thesis was to survey, evaluate, and improve the current ideation habits and tools in newswork. Quantitative research methods were used in two surveys about the ideation practices of the newsrooms of Yle, the public service media company in Finland. One was for their editors and another for producers.
The ideation hardship in journalism is mostly a time management issue. 77% of the editor-respondents reported that hurry challenges their creativity, and none of them had very much time for ideation. To the editor-repsondents, ideation means both suggesting new ideas and getting time and help for implementing them. Many editor-respondents wish that the ideation processes would vary. For example, they wish to ideate in different group sizes. Editor-respondents valued conversations with co-workers, and found it easy to share ideas with others. The producer-respondents found it important that editors come up with ideas themselves, and that they think about the ideas’ implementation as well.
As a development task, I created an ideation workshop and facilitated it at Yle Southwest Finland. Many of the participants found it interesting and useful.