Organisaatioiden tietämys tekoälyn eettisistä periaatteista
Rinne, Jonna (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405039057
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405039057
Tiivistelmä
Tekoälyn rooli ja merkitys työelämässä on korostunut viime vuosina tekoälyn nopean kehityksen ansiosta. Opinnäytetyön tutkimus on ajankohtainen, sillä tekoälyä käytetään yhä enemmän erilaisten työtehtävien tukena. Joissakin tapauksissa tekoäly voi jopa korvata ihmisen tekemän työn. Tekoälyn käyttö ei kuitenkaan ole täysin riskitöntä, ja eri alojen työntekijöiden on kyettävä sopeutumaan muuttuvaan teknologiaympäristöön.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, millaiset tiedot organisaatioilla on tekoälyn eettisistä periaatteista. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui työssäkäyvistä ihmisistä, jotka ovat kiinnostuneet tekoälyn etiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Päätavoitetta tutkittiin alatavoitteiden avulla. Alatavoitteet liittyivät työntekijöiden käsityksiin tekoälyn hyödyistä ja riskeistä, tekoälyn käsitteen määrittelyyn, työpaikoilla käytävään tekoälykeskusteluun- ja koulutukseen, tekoälyn lainsäädäntöön sekä tekoälyn vaikutuksiin turvallisuuteen, syrjintään ja työvoiman tarpeeseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla joulukuussa 2023. Aineisto analysoitiin teemoittelua hyödyntäen tammi- ja helmikuussa 2024.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin tekoälyn käsitettä, tekoälyn historiaa, tekoälyn opettamista ja oppimista, generatiivista tekoälyä, ihmisen ja tekoälyn välisiä eroja sekä tekoälyn roolia ja sovellusalueita nyky-yhteiskunnassa. Tietoperustan toisen osan aiheina olivat etiikan käsite ja osa-alueet, tekoälyn eettiset periaatteet, tekoäly ja lainsäädäntö, tekoälyprojektit Suomessa sekä aiemmat tutkimukset tekoälyn etiikasta.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus, sillä tavoitteena oli kerätä mahdollisimman syvällistä ja työntekijöiden omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa tekoälyn etiikasta. Kyselylomake jaettiin opinnäytetyön tekijän LinkedIn- ja Facebook-sivuilla. Kyselyyn vastasi kahden viikon aikana yhteensä 11 henkilöä.
Tutkimustulosten mukaan tekoälyn suurimmat hyödyt liittyvät työtehtävien helpottumiseen, nopeutumiseen ja automatisoitumiseen. Tietoturvan vaarantuminen arvioitiin puolestaan suurimmaksi riskiksi. Tekoälyn käytössä tulisi minimoida vahingot ja huolehtia erityisesti yksityisyyden suojasta. Tekoälyyn liittyvä keskustelu ja koulutus oli yleistä erityisesti ICT- ja opetusalalla, ja ICT-alalla työskentelevät olivat hyvin tietoisia tekoälyn roolista ja toiminnasta omassa työympäristössään. Tekoälyn vaikutus työvoiman tarpeeseen arvioitiin neutraaliksi.
Tutkimustulokset osoittivat, että tekoälystä on keskusteltu organisaatioissa yleisellä tasolla. Eettisen näkökulman huomioiminen oli kuitenkin tutkimustulosten mukaan kuitenkin melko vähäistä ja yksipuolista.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, millaiset tiedot organisaatioilla on tekoälyn eettisistä periaatteista. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui työssäkäyvistä ihmisistä, jotka ovat kiinnostuneet tekoälyn etiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Päätavoitetta tutkittiin alatavoitteiden avulla. Alatavoitteet liittyivät työntekijöiden käsityksiin tekoälyn hyödyistä ja riskeistä, tekoälyn käsitteen määrittelyyn, työpaikoilla käytävään tekoälykeskusteluun- ja koulutukseen, tekoälyn lainsäädäntöön sekä tekoälyn vaikutuksiin turvallisuuteen, syrjintään ja työvoiman tarpeeseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla joulukuussa 2023. Aineisto analysoitiin teemoittelua hyödyntäen tammi- ja helmikuussa 2024.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin tekoälyn käsitettä, tekoälyn historiaa, tekoälyn opettamista ja oppimista, generatiivista tekoälyä, ihmisen ja tekoälyn välisiä eroja sekä tekoälyn roolia ja sovellusalueita nyky-yhteiskunnassa. Tietoperustan toisen osan aiheina olivat etiikan käsite ja osa-alueet, tekoälyn eettiset periaatteet, tekoäly ja lainsäädäntö, tekoälyprojektit Suomessa sekä aiemmat tutkimukset tekoälyn etiikasta.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus, sillä tavoitteena oli kerätä mahdollisimman syvällistä ja työntekijöiden omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa tekoälyn etiikasta. Kyselylomake jaettiin opinnäytetyön tekijän LinkedIn- ja Facebook-sivuilla. Kyselyyn vastasi kahden viikon aikana yhteensä 11 henkilöä.
Tutkimustulosten mukaan tekoälyn suurimmat hyödyt liittyvät työtehtävien helpottumiseen, nopeutumiseen ja automatisoitumiseen. Tietoturvan vaarantuminen arvioitiin puolestaan suurimmaksi riskiksi. Tekoälyn käytössä tulisi minimoida vahingot ja huolehtia erityisesti yksityisyyden suojasta. Tekoälyyn liittyvä keskustelu ja koulutus oli yleistä erityisesti ICT- ja opetusalalla, ja ICT-alalla työskentelevät olivat hyvin tietoisia tekoälyn roolista ja toiminnasta omassa työympäristössään. Tekoälyn vaikutus työvoiman tarpeeseen arvioitiin neutraaliksi.
Tutkimustulokset osoittivat, että tekoälystä on keskusteltu organisaatioissa yleisellä tasolla. Eettisen näkökulman huomioiminen oli kuitenkin tutkimustulosten mukaan kuitenkin melko vähäistä ja yksipuolista.