Automatisoidun tulkinnan hyödyt viemäriputkien videokuvauksessa
Eero, Kokko (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405059211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405059211
Tiivistelmä
Viemäriputkien videokuvaus on kuntotutkimusmenetelmä, jolla voidaan tarkastella viemäriputken sisäpintaa rikkomatta putkimateriaalia. Kuvauksessa tuotettujen tarkastusvideoiden manuaalinen tulkinta on asiantuntijatyötä, joka vaatii runsaasti aikaa sekä ammattitaitoa, ja manuaalisen tulkinnan on osoitettu olevan epäluotettava menetelmä. Vaihtoehtoisesti tarkastusvideoiden tulkinta voidaan automatisoida, mikä tarkoittaa, että tulkinnan tekee ihmisen sijaan tietokone.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa esitellään aiempia tutkimuksia aiheesta sekä niissä käytettyjä tekniikoita. Lisäksi työssä kuvaillaan viemäreiden tarkastusvideoiden automatisoidun tulkinnan hyötyjä ja siihen liittyviä haasteita.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että viemäreiden tarkastusvideoiden automatisoidulla tulkinnalla on mahdollista parantaa vikojen havaitsemistarkkuutta ja -nopeutta, mutta tosielämään soveltuvat vianhavaitsemismallit vaativat vielä kehitystyötä. Voidaan myös todeta, että syväoppimista hyödyntävät vianhavaitsemismallit suoriutuvat tehtävästään paremmin kuin perinteisiä koneoppimisen sovelluksia hyödyntävät vianhavaitsemismallit ja että niiden koulutus- ja testausaineiston laajuus sekä monipuolisuus ovat merkittävimpiä mallin suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Työssä esiteltyjen tutkimusten aineisto on kerätty pääasiassa infrapuolen viemäriverkostoista. Tontin sisäpuolisten viemäriverkostojen vianhavaitsemismallia ei voida kouluttaa infrapuolen kuva-aineistolla, sillä niiden olosuhteet, kuten putkikoot ja -materiaalit, voivat olla keskenään erilaisia. Opinnäytetyössä on pohdittu tontin sisäpuolisten viemäreiden vianhavaitsemismallin kehittämisessä huomioitavia asioita.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa esitellään aiempia tutkimuksia aiheesta sekä niissä käytettyjä tekniikoita. Lisäksi työssä kuvaillaan viemäreiden tarkastusvideoiden automatisoidun tulkinnan hyötyjä ja siihen liittyviä haasteita.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että viemäreiden tarkastusvideoiden automatisoidulla tulkinnalla on mahdollista parantaa vikojen havaitsemistarkkuutta ja -nopeutta, mutta tosielämään soveltuvat vianhavaitsemismallit vaativat vielä kehitystyötä. Voidaan myös todeta, että syväoppimista hyödyntävät vianhavaitsemismallit suoriutuvat tehtävästään paremmin kuin perinteisiä koneoppimisen sovelluksia hyödyntävät vianhavaitsemismallit ja että niiden koulutus- ja testausaineiston laajuus sekä monipuolisuus ovat merkittävimpiä mallin suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Työssä esiteltyjen tutkimusten aineisto on kerätty pääasiassa infrapuolen viemäriverkostoista. Tontin sisäpuolisten viemäriverkostojen vianhavaitsemismallia ei voida kouluttaa infrapuolen kuva-aineistolla, sillä niiden olosuhteet, kuten putkikoot ja -materiaalit, voivat olla keskenään erilaisia. Opinnäytetyössä on pohdittu tontin sisäpuolisten viemäreiden vianhavaitsemismallin kehittämisessä huomioitavia asioita.