”Vaatimuksena äidinkielen tasoinen kotimaisen kielen taito” – tarkastelussa työelämän kielitaitovaatimukset

Abstract

Kielen ja viestintätaitojen merkitys työelämässä on kasvanut, ja työnhakijoilta odotetaan usein äidinkielentasoista kotimaisen kielten taitoa. Kielitaitovaatimuksia voidaan perustella esimerkiksi työyhteisön käyttämällä kielellä, asiakkaiden vaatimuksilla sekä työturvallisuudella. Samaan aikaan yritykset potevat pulaa osaavasta työvoimasta ja maahanmuuttajataustaisten työllisyysaste laahaa suomalaistaustaisia jäljessä.

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaisia kielitaitovaatimuksia työntekijöihin kohdistuu, arvioida niiden tarkoituksenmukaisuutta ja selvittää kielitaidosta johtuvan syrjinnän yleisyyttä. Kielitaitovaatimuksia tarkastellaan erityisesti suomen ja ruotsin kielten osalta. Tarkastelua tehdään yksilön, työnantajan ja yhteiskunnan näkökulmista. Lisäksi opinnäytetyö pyrkii tarjoamaan rekrytoiville henkilöille työkaluja tunnistaa syrjiviä käytänteitä omassa toiminnassaan.

Opinnäytetyö tehtiin Keskuskauppakamarin toimeksiannosta, ja tutkimusaineistona toimi Keskuskauppakamarin syyskuussa 2023 toteuttama kauppakamarien jäsenyrityksille suunnattu osaajakysely. Kyselytutkimukseen vastasi 1154 yrityspäättäjää kauppakamarien jäsenyrityksistä kattavasti ympäri Suomea, eri toimialoilta ja eri kokoisista yrityksistä.

Kyselytutkimuksen vastaajista 39 % on rekrytoinut kansainvälisiä osaajia ja 62 % on harkinnut tai voisi harkita kansainvälisten osaajien rekrytointia. Vastaavasti 27 % vastaajista ei voisi harkita kansainvälisten osaajien rekrytointia ja 6 % vastaajista kertoo suoraan, ettei halua rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Kansainvälinen osaaja on kyselytutkimuksessa määritelty henkilöksi, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.

Vastaajista 58 % kertoo työtehtävien vaativan äidinkielen tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa ja 46 % kertoo asiakkaiden tai yhteistyötahojen vaativan äidinkielen tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kysymysten välisiä riippuvuuksia tarkasteltaessa huomataan, että positiivisesti kansainväliseen rekrytointiin suhtautuvat yritykset kärsivät keskimäärin enemmän osaajapulan aiheuttamista ongelmista.

Vieraskielisten työnhakijoiden syrjintää voidaan pitää kyselytutkimuksen sekä opinnäytetyössä käytetyn ajankohtaisen tietoperustan perusteella yleisenä. On yleistettävissä, että noin puolet työnantajista odottaa työntekijöiltä äidinkielentasoista kotimaisen kielen taitoa. Kielitaitovaatimuksia määriteltäessä tulisi huomioida se, että perusteettoman korkean kielitaitovaatimuksen asettaminen tai kielitaidon perusteella hakijan asettaminen heikompaan asemaan on lain vastaista.