Tuotantotehokkuuden parantaminen eräässä valmistusorganisaatiossa henkilöstöjohtamisen keinoin
Raittila, Mirka (2024)
Raittila, Mirka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069384
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu organisaation kehitystyönä, jossa tarkoituksena on kehittää erään valmistusorganisaation tuotantotehokkuutta henkilöstöjohtamisen keinoin.
Toimeksiantajana toiminut yritys on Suomessa korkean teknologian teollisuudessa toimiva toimija ja tämä opinnäytetyö koskettaa noin 150 henkilön organisaatiota. Vaikka yritys on nykyään kansainvälisessä omistuksessa, on yrityksellä pitkät juuret Pirkanmaalaisessa teollisuudessa, jolloin historian painolastia myös henkilöstöjohtamisen taholla löytyy. Toimeksiantajayritys oli ennen opinnäytetyöprosessia teetättänyt kolmannen tahon toimijalla taustaselvityksen valmistusorganisaation tilasta. Tätä taustaselvityksenä tehtyä työntutkimusta on käytetty tämän opinnäytetyön taustatietoina. Kehitystyö on toteutettu organisaatiossa toimintatutkimuksena, joka on tapa luoda konkreettista muutosta halutussa kohteessa. Kehitystyössä määritettiin kehitystoimenpiteet, joilla nähtiin olevan työntutkimuksen kannalta merkittävä rooli hukan poistossa. Kehitystoimia lähdettiin suunnittelemaan yhdessä organisaation kanssa muutosjohtamisen keinoin.
Suunniteltuja kehitystoimia olivat tuotannon oikea-aikaisuus, leimauskulttuuri, valmistusmenetelmä, työaikajärjestelyt ja johtamiskulttuuri. Nämä kehitystoimet toteutettiin organisaatiossa portaittain, jolloin aikajanalta pystyttiin havainnoimaan muutoksen vaikutus. Tuloksia seurataan ja raportoidaan tutkimuksen edetessä valmistettavan tuotteen läpimenoajan suhteen sekä peilataan valmistuksen suunnitelmallisuuteen ja oikea-aikaisuuteen. Toteutetuilla muutoksilla nähtiin olevan vaikutusta edellä mainittuihin seurantakohteisiin. Organisaatiolle esitettiin opinnäytetyönpäätteeksi ehdotukset mahdollisista tulevaisuuden kehityskohteista, ja tutkimusmahdollisuuksista. Organisaatio on historiassa ja tämänkin opinnäytetyön aikana saanut palautetta kommunikoinnista ja sen laadusta, jolloin kehitysehdotukset koskivat projektikommunikointia, ja päivittäisjohtamista. Seuraava tutkimus, joka tämän jälkeen organisaatiolle ehdotettiin, oli työntutkimuksen uusiminen, jolloin voidaan todentaa jälleen organisaation nykytila.
Kehitystyö on toimeksiantoyrityksen kanssa sovitun toimeksiannon kuvauksen mukainen ja on raportoitu sillä tarkkuudella, kuin oli ennalta sovittu. Lähdetietoina on käytetty suomalaista sekä kansainvälistä tutkimustietoa ja kirjallisuutta. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty yrityksen sisäisiä tietoja ja historiikkeja.
Toimeksiantajana toiminut yritys on Suomessa korkean teknologian teollisuudessa toimiva toimija ja tämä opinnäytetyö koskettaa noin 150 henkilön organisaatiota. Vaikka yritys on nykyään kansainvälisessä omistuksessa, on yrityksellä pitkät juuret Pirkanmaalaisessa teollisuudessa, jolloin historian painolastia myös henkilöstöjohtamisen taholla löytyy. Toimeksiantajayritys oli ennen opinnäytetyöprosessia teetättänyt kolmannen tahon toimijalla taustaselvityksen valmistusorganisaation tilasta. Tätä taustaselvityksenä tehtyä työntutkimusta on käytetty tämän opinnäytetyön taustatietoina. Kehitystyö on toteutettu organisaatiossa toimintatutkimuksena, joka on tapa luoda konkreettista muutosta halutussa kohteessa. Kehitystyössä määritettiin kehitystoimenpiteet, joilla nähtiin olevan työntutkimuksen kannalta merkittävä rooli hukan poistossa. Kehitystoimia lähdettiin suunnittelemaan yhdessä organisaation kanssa muutosjohtamisen keinoin.
Suunniteltuja kehitystoimia olivat tuotannon oikea-aikaisuus, leimauskulttuuri, valmistusmenetelmä, työaikajärjestelyt ja johtamiskulttuuri. Nämä kehitystoimet toteutettiin organisaatiossa portaittain, jolloin aikajanalta pystyttiin havainnoimaan muutoksen vaikutus. Tuloksia seurataan ja raportoidaan tutkimuksen edetessä valmistettavan tuotteen läpimenoajan suhteen sekä peilataan valmistuksen suunnitelmallisuuteen ja oikea-aikaisuuteen. Toteutetuilla muutoksilla nähtiin olevan vaikutusta edellä mainittuihin seurantakohteisiin. Organisaatiolle esitettiin opinnäytetyönpäätteeksi ehdotukset mahdollisista tulevaisuuden kehityskohteista, ja tutkimusmahdollisuuksista. Organisaatio on historiassa ja tämänkin opinnäytetyön aikana saanut palautetta kommunikoinnista ja sen laadusta, jolloin kehitysehdotukset koskivat projektikommunikointia, ja päivittäisjohtamista. Seuraava tutkimus, joka tämän jälkeen organisaatiolle ehdotettiin, oli työntutkimuksen uusiminen, jolloin voidaan todentaa jälleen organisaation nykytila.
Kehitystyö on toimeksiantoyrityksen kanssa sovitun toimeksiannon kuvauksen mukainen ja on raportoitu sillä tarkkuudella, kuin oli ennalta sovittu. Lähdetietoina on käytetty suomalaista sekä kansainvälistä tutkimustietoa ja kirjallisuutta. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty yrityksen sisäisiä tietoja ja historiikkeja.