Työmaan ohittavan liikenteen nopeudet ja ajokäyttäytyminen
Kaasinen, Kasper (2024)
Kaasinen, Kasper
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405059256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405059256
Tiivistelmä
Työnaikaisten liikennejärjestelyiden ja työmaan ohittavan liikenteen ylinopeudet ovat jatkuvasti puheenaiheena. Ylinopeudet sekä vaarallinen ajokäyttäytyminen aiheuttaa potentiaalisesti hengenvaarallisia tilanteita työmaa-alueilla. Tämän työn tilaajana on Destia Oy. Työn tavoitteena on tunnistaa mitkä liikenteenohjaukselliset asiat vaikuttavat työmaan ohittavan liikenteen nopeuksiin sekä ajokäyttäytymiseen.
Työn perustana toimivat Goodvisionin tuottamat analyysit. Analyysit tehtiin dronella kuvattujen videoiden perusteella. Työssä mitattiin satojen työmaan ohittavien ajoneuvojen nopeuksia ja tulkittiin niiden käyttäytymistä. Työssä kuvattiin neljää eri työmaata Uudellamaalla. Mittausten tulokset todistavat, että lähtökohtaisesti ajoneuvojen kuljettajat eivät noudata nopeusrajoituksia. Kuljettajien huomio kiinnittyy työnaikaisten järjestelyiden huomioimiseen nopeusrajoituksen sijaan sekä ajan mittaan he tottuvat työmaan järjestelyihin, jolloin he kokevat hidastamisen tarpeettomaksi. Tuloksista voidaan myös todeta, että mitä suurempi nopeusrajoitus kohteella on normaalisti, sitä suurempia ylinopeuksia kohteella lähtökohtaisesti tulee. Lyhytaikaisten töiden osalta ylinopeudet ovat paljon maltillisempia. Tästä voidaan todeta, että kuljettajien tottuminen ympäristöön lisää ylinopeuksia.
Työnaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelussa tulisi entistä enemmän ottaa kohteen geometria huomioon. Ylä ja alamäet sekä kaarteet vaikuttavat merkittävästi ajoneuvojen nopeuksiin. Tarkoituksellakaan ei tulisi ajoratoja kaventaa liikaa, eikä teennäisesti tehdä liian tiukkoja kaarteita, koska tulosten perusteella ne eivät alenna vauhtia vaan lisää törmäysten ja muiden vaaratilanteiden riskiä.
Nopeusrajoitusten erottumista tulisi parantaa mahdollisuuksien mukaan mm. vilkuilla tai muilla huomiota herättävällä tavalla. Syytä olisi myös tarkastella, mikäli työnaikaisten liikennejärjestelyiden osalta tulisi siirtyä paremmin erottuvaan kalvoväriin. Nopeusrajoitusten liikennemerkki kokoa voisi myös suurentaa erottuvuuden parantamiseksi. Työalueiden visuaalisuutta tulisi parantaa jo hyvissä ajoin ennen työaluetta esim. sulkupylväillä. Tällä tavalla kuljettajille tulee selväksi, että ollaan tietyöalueella.
Työn perustana toimivat Goodvisionin tuottamat analyysit. Analyysit tehtiin dronella kuvattujen videoiden perusteella. Työssä mitattiin satojen työmaan ohittavien ajoneuvojen nopeuksia ja tulkittiin niiden käyttäytymistä. Työssä kuvattiin neljää eri työmaata Uudellamaalla. Mittausten tulokset todistavat, että lähtökohtaisesti ajoneuvojen kuljettajat eivät noudata nopeusrajoituksia. Kuljettajien huomio kiinnittyy työnaikaisten järjestelyiden huomioimiseen nopeusrajoituksen sijaan sekä ajan mittaan he tottuvat työmaan järjestelyihin, jolloin he kokevat hidastamisen tarpeettomaksi. Tuloksista voidaan myös todeta, että mitä suurempi nopeusrajoitus kohteella on normaalisti, sitä suurempia ylinopeuksia kohteella lähtökohtaisesti tulee. Lyhytaikaisten töiden osalta ylinopeudet ovat paljon maltillisempia. Tästä voidaan todeta, että kuljettajien tottuminen ympäristöön lisää ylinopeuksia.
Työnaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelussa tulisi entistä enemmän ottaa kohteen geometria huomioon. Ylä ja alamäet sekä kaarteet vaikuttavat merkittävästi ajoneuvojen nopeuksiin. Tarkoituksellakaan ei tulisi ajoratoja kaventaa liikaa, eikä teennäisesti tehdä liian tiukkoja kaarteita, koska tulosten perusteella ne eivät alenna vauhtia vaan lisää törmäysten ja muiden vaaratilanteiden riskiä.
Nopeusrajoitusten erottumista tulisi parantaa mahdollisuuksien mukaan mm. vilkuilla tai muilla huomiota herättävällä tavalla. Syytä olisi myös tarkastella, mikäli työnaikaisten liikennejärjestelyiden osalta tulisi siirtyä paremmin erottuvaan kalvoväriin. Nopeusrajoitusten liikennemerkki kokoa voisi myös suurentaa erottuvuuden parantamiseksi. Työalueiden visuaalisuutta tulisi parantaa jo hyvissä ajoin ennen työaluetta esim. sulkupylväillä. Tällä tavalla kuljettajille tulee selväksi, että ollaan tietyöalueella.