Verkkopalveluiden kognitiivinen saavutettavuus - merkitys ja haasteet

Abstract

Tämän päivän yhteiskunta on digitalisoitunut siinä määrin, että verkkopalveluiden käyttö on lähes välttämätöntä arjen asioinnissa. Sen ohella, että digitalisaatio helpotta ja nopeuttaa monien asioiden hoitamista, vaarana on tiettyjen ryhmien syrjäytyminen digitaalisista palveluista ja tämän kautta eriarvoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa. Tätä pyritään ehkäisemään sillä, että digitaalisista palveluista tehdään saavutettavia kaikille. Teknisellä saavutettavuudella pyritään mahdollistamaan palvelun käyttö avustavalla teknologialla, kun taas kognitiivisella saavutettavuudella tarkoitetaan palvelun helppokäyttöisyyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä. Kognitiivinen saavutettavuus on erityisen tärkeää heille, joilla on kognitiivisia rajoitteita tai haasteita. Näitä ovat esimerkiksi lukihäiriöt, oppimisvaikeudet ja tarkkaavaisuushäiriöt. Kognitiivinen saavutettavuus on jäänyt etenkin lainsäädännössä teknistä saavutettavuutta vähemmälle huomiolle, johtuen osittain siitä, että kognitiivisen saavutettavuuden osalta on ollut vaikea luoda samankaltaista kattavaa arviointikriteeristöä kuin teknisen saavutettavuuden osalta on luotu.

Tämän opinnäytetyön tavoite oli luoda yleiskuva siihen, mikä merkitys verkkopalveluiden kognitiivisella saavutettavuudella on yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta, sekä siihen, mitä haasteita verkkopalveluiden kognitiivisen saavutettavuuden huomioimiseen liittyy verkkopalveluiden suunnittelussa. Työ tehtiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjalliuuskatsausta. Katsaukseen mukaan valikoitunut aineisto analysoitiin tutkimusongelmien näkökulmasta ja tulosten perusteella tehtiin johtopäätöksiä.

Tuloksista nousi selkeästi esille muutamia teemoja, joita olivat verkkopalveluiden kognitiivisen saavutettavuuden kohderyhmän heterogeenisuus, verkkopalveluiden kognitiivisen saavutettavuuden merkitys yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden ja yksilöiden tasa-arvon kannalta, sosiaalisen stigman vaikutus verkkopalveluiden kognitiivisen saavutettavuuden toteutumiseen sekä kognitiivisten rajoitteiden erilainen luonne fyysisiin tai aistillisiin rajoitteisiin verrattuna.

Tuloksista voidaan päätellä, että ryhmä, joka verkkopalveluiden kognitiivisesta saavutettavuudesta erityisesti hyötyy, on hyvin suuri ja moninainen, ja että siitä tämän lisäksi hyötyvät kaikki muutkin. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että verkkopalveluiden kognitiivisella saavutettavuudella on suuri merkitys kognitiivisista rajoitteista kärsivien yksilöiden kannalta, ja se voi parhaimmillaan parantaa heidän elämänlaatuaan, lisätä heidän kykyään toimia itsenäisesti ja lisätä heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Tuloksista myös huomataan, että verkkopalveluiden kognitiivisen saavutettavuuden toteuttamisen osalta haasteita ovat muun muassa kohderyhmän heterogeenisuus, väärät mielikuvat ja ennakkoluulot sekä ohjeistuksien ja kehittäjien tietoisuuden painottuminen tekniseen saavutettavuuteen.