Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden apuvälineosaaminen: selvitys apuvälinekeskuksen tietopakettiin kohdistuvista tarpeista
Riihijärvi, Paula (2024)
Riihijärvi, Paula
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069576
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä laadullinen sisällönanalyysi toimeksiantajan eli Etelä-Karjalan hyvinvointialueen apuvälinekeskuksen muulle henkilöstölle teettämästä tarvekyselystä liittyen tulevaan apuvälinetietopakettiin. Kyselyn avulla kartoitettiin apuvälineitä töissään kohtaavien ammattilaisten toiveita tietopaketin sisältöön ja muotoon. Opinnäytetyön tavoitteena on saada
kokonaisvaltainen ymmärrys siitä, millaista sisältöä apuvälineitä kohtaavat sosiaali- ja terveysalan työntekijät toivovat tietopakettiin ja missä muodossa tietopaketin tulisi olla. Tarve apuvälinetietopaketille ilmeni toimeksiantajan oman
toiminnan kehittämispalaverissa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kansainvälisestä tutkimustiedosta ja kansallisesta, vakiintuneesta ammattikirjallisuudesta. Tutkimukset
osoittavat, että oikein toteutettuna apuvälinepalvelut edistävät apuvälineitä tarvitsevan henkilön omatoimisuutta ja koettua tyytyväisyyttä arkeen.
Opinnäytetyön menetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jota ei
ohjannut mikään varsinainen teoria. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tukena
käytettiin kvantifiointia. Koska menetelmäosuutta ei ohjannut mikään teoria, oli
opinnäytetyön teoreettinen osuus vain lisäämässä opinnäytetyön tekijän
esiymmärrystä aiheeseen.
Toimeksiantaja hankki analysoitavan materiaalin anonyymikyselyllä. Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön toiveita apuvälinetietopaketin muodolle ja mahdollisen koulutuksen ajoitukselle, haastavilta tuntuvia apuvälineasioita, toiveita
tietopaketin sisällölle sekä muita ajatuksia ja ideoita. Lisäksi kysyttiin koulutusta ja työpistettä. Analyysi tuotti tuloksena selkeän ja yleisen käsityksen
siitä, että enemmistö vastaajista haluaisi tietopaketin sähköisessä muodossa
ja sen sisällön tulisi kokonaisvaltaisesti käsitellä apuvälineitä ja apuvälineprosesseja, jotta heidän työnsä olisi sujuvampaa ja palvelisi asiakkaiden tarpeita
paremmin. Työn tulokset hyödyttävät toimeksiantajaa apuvälinetietopaketin
työstämisessä. Apuvälinetietopaketin laatiminen näiden tuloksien pohjalta toimii jatkotutkimusehdotuksena. Kehitystyötä voisi jatkaa tutkimalla valmiin apuvälinetietopaketin hyötyä ja käytettävyyttä henkilöstön näkökulmasta.
kokonaisvaltainen ymmärrys siitä, millaista sisältöä apuvälineitä kohtaavat sosiaali- ja terveysalan työntekijät toivovat tietopakettiin ja missä muodossa tietopaketin tulisi olla. Tarve apuvälinetietopaketille ilmeni toimeksiantajan oman
toiminnan kehittämispalaverissa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kansainvälisestä tutkimustiedosta ja kansallisesta, vakiintuneesta ammattikirjallisuudesta. Tutkimukset
osoittavat, että oikein toteutettuna apuvälinepalvelut edistävät apuvälineitä tarvitsevan henkilön omatoimisuutta ja koettua tyytyväisyyttä arkeen.
Opinnäytetyön menetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jota ei
ohjannut mikään varsinainen teoria. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tukena
käytettiin kvantifiointia. Koska menetelmäosuutta ei ohjannut mikään teoria, oli
opinnäytetyön teoreettinen osuus vain lisäämässä opinnäytetyön tekijän
esiymmärrystä aiheeseen.
Toimeksiantaja hankki analysoitavan materiaalin anonyymikyselyllä. Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön toiveita apuvälinetietopaketin muodolle ja mahdollisen koulutuksen ajoitukselle, haastavilta tuntuvia apuvälineasioita, toiveita
tietopaketin sisällölle sekä muita ajatuksia ja ideoita. Lisäksi kysyttiin koulutusta ja työpistettä. Analyysi tuotti tuloksena selkeän ja yleisen käsityksen
siitä, että enemmistö vastaajista haluaisi tietopaketin sähköisessä muodossa
ja sen sisällön tulisi kokonaisvaltaisesti käsitellä apuvälineitä ja apuvälineprosesseja, jotta heidän työnsä olisi sujuvampaa ja palvelisi asiakkaiden tarpeita
paremmin. Työn tulokset hyödyttävät toimeksiantajaa apuvälinetietopaketin
työstämisessä. Apuvälinetietopaketin laatiminen näiden tuloksien pohjalta toimii jatkotutkimusehdotuksena. Kehitystyötä voisi jatkaa tutkimalla valmiin apuvälinetietopaketin hyötyä ja käytettävyyttä henkilöstön näkökulmasta.