Yksinäisyyden vaikutukset opiskelijan arjessa

Abstract

Yksinäisyys mielletään asiana, josta ei haluta puhuttavan ääneen. Siihen vaikuttaa lapsuudessa saatu kasvatus ja opitut käytösmallit, joita on vaikea muuttaa enää myöhemmin. Ihmisellä saattaa olla tunnetta yksinäisyydestä koko hänen elämänsä ajan ja tämä tunne saattaa nousta esiin aaltomaisina jaksoina. Myös elämässä tulevat äkilliset muutokset voivat nostaa ihmisellä yksinäisyyden tunteita pintaan.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun yksinäisyyden kokemuksia heidän arjessaan sekä korona-ajan vaikutuksia yksinäisyyden kokemuksiin, koska suurin osa opiskelijoista oli aloittanut opiskelunsa koronapandemian aikana. Tavoitteena oli saada selville opiskelijoiden ajatuksia yksinäisyydestä; kuinka kauan ovat kokeneet yksinäisyyttä ja miten opiskelut ovat vaikuttaneet omiin kokemuksiin.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja se toteutettiin kyselylomakkeen avulla, jossa oli monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin kokonaisotannalla, jolloin kysely lähetettiin kaikille Satakunnan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoille sähköpostin kautta.

Tutkimuksesta nousi esiin se, että yksinäisyys nähdään erittäin moninaisena asiana, koska se voi olla myös vapaaehtoista yksinolemista. Tuloksista nousi myös yllättävä asia esille: opiskelijat eivät kokeneet korona-ajalla olleen vaikutusta omaan arkeen. Moni kertoi syynä olleen se, että he olivat pystyneet mukauttamaan omaa toimintaansa.