Kuvaus tekoälyn käyttömahdollisuuksista sairaanhoitajien työhyvinvoinnin edistämisessä

Abstract

Tämän opinnäytetyn tarkoituksena oli kuvata olemassa olevan tiedon avulla sairaanhoitajien työhyvinvoinnin kehityskohteita. Tavoitteena oli suunnitella, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin teoreettisena opinnäytetyönä Suomen sairaanhoitajien vuoden 2012–2023 työolobarometritulosten sekä muiden aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimustulosten ja julkaistujen raporttien pohjalta.

Tulosten perusteella sairaanhoitajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Palkkaus- ja urakehitysmahdollisuudet sekä täydennyskoulutusten puute koetaan toistuvasti työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Tämän lisäksi sairaan-hoitajien työssä kirjaamiseen ja muihin työvuorossa oleviin työtehtäviin kuluu paljon työaikaa. Terveydenhuollossa tekoälyä hyödynnetään jo nyt erilaisissa potilaiden diagnosointiin ja hoitoon liittyvissä toiminnoissa, mutta tekoälyn hyödyntämisestä sairaanhoitajien työhyvinvoinnin edistämisessä on tehty vielä niukasti tutkimuksia.

Aiempien tutkimustulosten perusteella opinnäytetyössä suunniteltiin kaksi teko-älyratkaisua, joita voitaisiin hyödyntää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyössä suunniteltiin tekoälyyn pohjautuva hoitotyön älymittari, jossa tekoälyä ja dataa hyödynnettäisiin hoitotyöhön kuluvan ajan mittauksessa sekä potilaiden hoidon laadun ja hoitotyön resurssoinnin suunnittelussa. Toisena tekoälyratkaisuna suunniteltiin järjestelmä ura- ja palkkakehityksen sekä täydennyskoulutusten tarpeen ennustamiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Design sprint -menetelmää ja CRISP-DM -dataprosessimallia.

Johtopäätöksenä todetaan, että datan ja tekoälyä hyödyntävien ennustemallien avulla voitaisiin mahdollisesti edistää sairaanhoitajien työhyvinvointia. Tulevaisuudessa työelämä tulee muuttumaan sekä vaatii teknologian käytön lisäosaamista myös hoitotyössä. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, miten tekoälyn hyödyntäminen hoitotyössä on vaikuttanut sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Haasteina tekoälyn käytössä ovat resurssien ja taloudellisten tekijöiden lisäksi lainsäädäntöön ja etiikkaan liittyvät tekijät.

The purpose of this study was to describe the development targets of nurses’ work well-being through already existing information. The goal was to plan how artificial intelligence could be utilized in nurses’ work enhancing their work well-being. The study was done as a theoretical study based of Finnish nurse’s work well-being barometers from years 2012-2023 and other international study results and published reports of the subject.

Based on the previous results, nurses feel their work is meaningful and important. Salary and career development opportunities, as well as the lack of continuing education, are repeatedly perceived as factors undermining well-being at work. A lot of time is spent on tasks included in office work during the nurses’ work. Artificial intelligence is already being used in various functions in healthcare related to the diagnosis and treatment of patients. There are only a few studies how artificial intelligence have been used in nurses’ work well-being.

In this study two ideas for artificial intelligence solutions were planned. A nursing work intelligence meter based on artificial intelligence, where artificial intelligence and data would be utilized in the measurement of nursing work, the quality of patient care and the planning of nursing resourcing. Another idea is a system that would predict career and salary development and offer for further education opportunities. The Design sprint -method and the CRISP-DM data process -model were used as research methods in this study.

As a conclusion, there would be lot of opportunities to develop nurses’ work well-being by using data and artificial intelligence. Working life is changing in the future and it requires technology knowledge also in the nurses’ work. Challenges for using artificial intelligence include ethical regulations, legislation, and economic factors. Further studies could examine how the use of artificial intelligence in nursing has affected nurses’ well-being at work.