Harmoni suomalaisessa kansanmusiikissa : harmoninsoittajien haastattelututkimus

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin harmonin leviämistä kansanmusiikkikäyttöön ja sen roolin kehitystä 1800-luvulta nykyhetkeen. Tutkimus vastasi siihen, millainen rooli harmonilla oli aluksi suomalaisessa kansanmusiikkikontekstissa ja onko se muuttunut nykyhetkeen tultaessa. Ensimmäinen tutkimusosio oli laadullinen ja tarkasteli kysymystä historiantutkimuksellisen näkökulman kautta. Osiossa käytiin läpi harmonin leviämisvaiheita Suomessa sekä paikallisesti Kaustisella ja Järviseudulla. Toinen osio sisälsi tutkimuksen aikana toteutetun yksilökeskeisen puolistrukturoidun teemahaastattelun, jossa kolme muusikkoa vastasi kysymyksiin harmoniin ja harmoninsoittoon liittyen.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että harmonin rooli on kehittynyt vuosien saatossa. Ensimmäinen edistysaskel tapahtui, kun alun perin virsien säestykseen käytetty soitin sai paikan kansanmusiikin tahdittajana 1800-luvun loppuvaiheessa. Roolin kasvulle merkittävänä voitiin pitää soittotyylin muutosta, joka oli haastattelujen perusteella edennyt pitkän ajan kuluessa tapahtuvana prosessina. Timo Alakotila oli haastatteluosion haastateltaville tärkeä esikuva. Hänen merkityksensä harmoninsoiton ja koko suomalaisen kansanmusiikin uudistumisen kannalta 1980-luvulta alkaen oli kiistaton. Myös kansanmusiikin koulutus on entiseen verrattuna saavutettavampaa ja sen kautta valmistuvat harmoninsoittajat taitavia ammattimuusikoita.

Nykypäivän harmoninsoittaja voi teknologian avulla opiskella esimerkiksi sata vuotta sitten eläneen pelimannin soittotyyliä. Tämän ansiosta hän voi myös valita, soittaako perinteisellä tyylillä vai lisääkö soittoonsa moderneja elementtejä. Tutkimuksen aikana vahvistui ajatus siitä, että menneet harmoninsoittajasukupolvet ovat jättäneet soitollaan musiikillisen perinnön, jonka kautta heidän elämäntyönsä ja koko harmonitraditio heijastuu tähän päivään. Jo tämä itsessään tekee heidän musiikistaan tärkeää ja arvokasta. Loppupäätelmänä voitiin todeta, että perinnemusiikin ja vanhojen soittotyylien opiskelu tekee tämän päivän harmoninsoittajasta omalta osaltaan perinteenkantajan ja yhdistää hänet osaksi soittajasukupolvien ketjua.

Thesis researched the spread of harmonium into traditional folk music use and the development of its role from the 19th century to the present. The research answered what role harmonium played first in the Finnish folk music context and if it had changed to modern days. First research section was qualitative and investigated the question through a historical perspective. The section viewed phases of the spread of harmonium in Finland and locally in Kaustinen and Järviseutu area. The second part included an individual-centered, semi structured thematic interview conducted during the research. In the interview three musicians answered questions related to harmonium and it’s playing.

Results of the study showed that harmoniums role had developed over the years. The first step forward took place when the instrument originally used to accompany hymns, got a place as a folk music accompanier at the end of the 19th century. The change in the playing style could be considered significant for the growth of the role, which based on the interviews, had progressed as a process over a long period of time. Timo Alakotila was an important role model for the respondents of the interview. His importance for the renewal of harmonium playing and Finnish folk music from the 1980’s was undeniable. Folk music education is also more accessible compared to before and through it harmonium players graduate as skilled professional musicians.

Nowadays harmonium players can use technology to study for example the playing style of a pelimanni who lived hundred years ago. This also allows him to choose whether to play in a traditional style or to add modern elements to his playing. The research confirmed the idea, that past generations of harmonium players have left behind a musical legacy. Whole their life experience and the entire harmonium tradition is reflecting to this day through their music. That alone makes their music important and valuable. As a final conclusion, it could be stated that traditional music and studying old playing styles makes today's harmonium player a tradition bearer who is linked to a chain of generations of players.