Yrityksen työhyvinvoinnin kehittäminen
Tuominen, Veera (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079746
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää toimeksiantajan työhyvinvoinnin nykytila ja löytää kehittämisehdotuksia tulevaisuuteen. Työlle koettiin olevan tarvetta yrityksessä. Toimeksiantajan toiveesta sen kahden eri toimipisteen vastaukset eriteltiin, jotta tuloksia voisi tarkastella tarkemmin toimipisteittäin. Tutkimuskysymykset ”Mikä on toimeksiantajan työhyvinvoinnin tila nyt?” ja ”Miten toimeksiantajan työhyvinvointia voi kehittää tulevaisuudessa?” ohjasivat työn muodostumista.
Teoreettinen viitekehys rakentuu työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta. Työhyvinvointia tarkastellaan työhyvinvointimallin sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin avulla. Johtamista käsitellään työhyvinvoinnin näkökulmasta. Osio muodostuu tarkastelemalla hyvän työnhyvinvoinnin johtajan piirteitä ja johtamista työsuhteen eri vaiheissa työhyvinvointi huomioiden. Lopuksi käsitellään, miten johtaminen liittyy työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Työ toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tiedon hankinnan menetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Menetelmän valinta osoittautui hyväksi, sillä kaikilla toimeksiantajayrityksen työntekijöillä oli mahdollisuus päästä vastaamaan kyselyyn anonyymisti. Kyselylomakkeen loppuun sijoitettiin avoimet kysymykset, joissa työntekijät antoivat kehittämisehdotuksia tulevaisuuteen. Laadullisten kysymysten avulla työntekijät saivat myös lisätä, jos heillä oli vielä aiheeseen liittyviä ajatuksia.
Tutkimusten tulosten perusteella toimeksiantajan työhyvinvointi on melko hyvällä tasolla, mutta kehitettäviä asioita löytyi paljon. Toimipisteiden työntekijöiden kokemassa työhyvinvoinnissa oli eroja. Työntekijät olivat erityisen tyytyväisiä työkavereihin ja heidän kanssaan työskentelyyn. Työntekijät antoivat kehittämisehdotuksia toivoen mm. liikunta- ja kulttuurietua, avoimempaa keskustelua ja motivoivia palkkioita. Moni kehittämistä vaativa seikka liittyi jollakin tavalla johtamiseen. Toimeksiantajayritys tarvitsee johdon kiinnostusta ja tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Asiasanat: työhyvinvointi, kehittäminen, johtaminen
Teoreettinen viitekehys rakentuu työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta. Työhyvinvointia tarkastellaan työhyvinvointimallin sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin avulla. Johtamista käsitellään työhyvinvoinnin näkökulmasta. Osio muodostuu tarkastelemalla hyvän työnhyvinvoinnin johtajan piirteitä ja johtamista työsuhteen eri vaiheissa työhyvinvointi huomioiden. Lopuksi käsitellään, miten johtaminen liittyy työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Työ toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tiedon hankinnan menetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Menetelmän valinta osoittautui hyväksi, sillä kaikilla toimeksiantajayrityksen työntekijöillä oli mahdollisuus päästä vastaamaan kyselyyn anonyymisti. Kyselylomakkeen loppuun sijoitettiin avoimet kysymykset, joissa työntekijät antoivat kehittämisehdotuksia tulevaisuuteen. Laadullisten kysymysten avulla työntekijät saivat myös lisätä, jos heillä oli vielä aiheeseen liittyviä ajatuksia.
Tutkimusten tulosten perusteella toimeksiantajan työhyvinvointi on melko hyvällä tasolla, mutta kehitettäviä asioita löytyi paljon. Toimipisteiden työntekijöiden kokemassa työhyvinvoinnissa oli eroja. Työntekijät olivat erityisen tyytyväisiä työkavereihin ja heidän kanssaan työskentelyyn. Työntekijät antoivat kehittämisehdotuksia toivoen mm. liikunta- ja kulttuurietua, avoimempaa keskustelua ja motivoivia palkkioita. Moni kehittämistä vaativa seikka liittyi jollakin tavalla johtamiseen. Toimeksiantajayritys tarvitsee johdon kiinnostusta ja tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Asiasanat: työhyvinvointi, kehittäminen, johtaminen