Liito-oravan turvaaminen talousmetsissä yhteissuunnittelun avulla : metsänomistajien kokemuksia Liito-orava-LIFE-hankkeesta
Autio, Raisa (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069585
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee metsänomistajien kokemuksia metsänkäytöstä liito-oravan elinalueilla. Työssä kartoitettiin laadullisella haastattelututkimuksella Liito-orava-LIFE-hankkeeseen osallistuneiden metsänomistajien tavoitteita liito-oravakohteiden metsänkäytön suunnittelulle ja tavoitteiden toteutumista. Opinnäytetyön tilaaja on Liito-orava-LIFE-hanke ja hanketta johtava Metsähallitus Luontopalvelut. Liito-orava-LIFE-hanke edistää liito-oravan suotuisaa suojelutasoa mm. talousmetsissä.
Hankkeessa on tuotettu ns. yhteissuunnittelun menetelmällä metsänkäyttösuunnitelmat hankkeeseen valikoituneille liito-oravakohteille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hankkeelle tietoa yhteissuunnittelun haasteista ja onnistumisista metsänomistajien näkökulmasta yhteissuunnittelukokeilun tulosten arvioinnin tueksi.
Opinnäytetyön tuloksia peilataan liito-oravan suojelua koskevaan lainsäädäntöön ja suojelun toteutuksen nykykäytäntöihin sekä liito-oravan turvaamisen ja metsänkäytön yhteensovittamisen haasteisiin. Liito-oravan suojelun vaikuttavuudessa on tutkimusten mukaan parantamisen varaa. Samalla liito-oravan tiukan suojelun status ja suojelukäytännöt ovat tehneet lajista maankäytön ja luonnonsuojelun ristiriitojen symbolin sekä herättäneet negatiivisia asenteita metsänomistajissa ja metsätaloustoimijoissa.
Opinnäytetyön keskeinen tulos on, että Liito-orava-LIFE-hankkeessa yhteissuunnittelulla laaditut metsänkäyttösuunnitelmat vastasivat pääosin hyvin haastateltujen maanomistajien tavoitteita. Maanomistajat joutuivat kuitenkin tekemään kompromisseja ja he olisivat yleisesti ottaen toivoneet voimakkaampaa metsänkäsittelyä. Taloudellinen turva tai metsästä saatavat tulot olivat tärkeitä kaikille haastatelluille maanomistajille. Yksityisille maanomistajille hankekohteilta saatavilla tuloilla oli merkitystä, sen sijaan organisaatioiden edustajat tavoittelivat pidemmän hyötyjä pidemmällä aikavälillä ja osaamisen lisäämistä liitooravakohteiden suunnittelussa. Yksityisten maanomistajien tavoitteita näyttivät ohjaavat taloudellisten tekijöiden lisäksi myös heidän luontosuhteensa ja tunneside omiin maihinsa. Tuloksissa näkyy, että liito-oravan tiukka suojelu voi herättää kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta, jos se rajoittaa metsänkäsittelyä tai eri metsänomistajien kohtelu suojelukysymyksissä koetaan erilaiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taloudellisilla korvauksilla voi olla metsänomistajille ratkaisevan tärkeä merkitys liito-oravan turvaamisen ja metsänkäytön ratkaisuja tehdessä. Talousteeman lisäksi metsänomistajien henkilökohtaisella luontosuhteella näyttäisi olevan vaikutusta metsänkäytön tavoitteisiin ja ratkaisuihin. Myös kokemus oikeudenmukaisuuden toteutumisesta on tärkeää huomioida, jos toivotaan liito-oravan turvaamisen hyväksynnän lisäämistä metsänomistajien keskuudessa.
Hankkeessa on tuotettu ns. yhteissuunnittelun menetelmällä metsänkäyttösuunnitelmat hankkeeseen valikoituneille liito-oravakohteille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hankkeelle tietoa yhteissuunnittelun haasteista ja onnistumisista metsänomistajien näkökulmasta yhteissuunnittelukokeilun tulosten arvioinnin tueksi.
Opinnäytetyön tuloksia peilataan liito-oravan suojelua koskevaan lainsäädäntöön ja suojelun toteutuksen nykykäytäntöihin sekä liito-oravan turvaamisen ja metsänkäytön yhteensovittamisen haasteisiin. Liito-oravan suojelun vaikuttavuudessa on tutkimusten mukaan parantamisen varaa. Samalla liito-oravan tiukan suojelun status ja suojelukäytännöt ovat tehneet lajista maankäytön ja luonnonsuojelun ristiriitojen symbolin sekä herättäneet negatiivisia asenteita metsänomistajissa ja metsätaloustoimijoissa.
Opinnäytetyön keskeinen tulos on, että Liito-orava-LIFE-hankkeessa yhteissuunnittelulla laaditut metsänkäyttösuunnitelmat vastasivat pääosin hyvin haastateltujen maanomistajien tavoitteita. Maanomistajat joutuivat kuitenkin tekemään kompromisseja ja he olisivat yleisesti ottaen toivoneet voimakkaampaa metsänkäsittelyä. Taloudellinen turva tai metsästä saatavat tulot olivat tärkeitä kaikille haastatelluille maanomistajille. Yksityisille maanomistajille hankekohteilta saatavilla tuloilla oli merkitystä, sen sijaan organisaatioiden edustajat tavoittelivat pidemmän hyötyjä pidemmällä aikavälillä ja osaamisen lisäämistä liitooravakohteiden suunnittelussa. Yksityisten maanomistajien tavoitteita näyttivät ohjaavat taloudellisten tekijöiden lisäksi myös heidän luontosuhteensa ja tunneside omiin maihinsa. Tuloksissa näkyy, että liito-oravan tiukka suojelu voi herättää kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta, jos se rajoittaa metsänkäsittelyä tai eri metsänomistajien kohtelu suojelukysymyksissä koetaan erilaiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taloudellisilla korvauksilla voi olla metsänomistajille ratkaisevan tärkeä merkitys liito-oravan turvaamisen ja metsänkäytön ratkaisuja tehdessä. Talousteeman lisäksi metsänomistajien henkilökohtaisella luontosuhteella näyttäisi olevan vaikutusta metsänkäytön tavoitteisiin ja ratkaisuihin. Myös kokemus oikeudenmukaisuuden toteutumisesta on tärkeää huomioida, jos toivotaan liito-oravan turvaamisen hyväksynnän lisäämistä metsänomistajien keskuudessa.