Ketterät menetelmät ERP-järjestelmien käyttöönotossa: Haasteet, hyödyt ja soveltuvuus
Syri, Laura (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079877
Tiivistelmä
ERP-järjestelmät muodostavat keskeisen osan yritysten liiketoimintaa, mahdollistaen eri toimintojen integroinnin yhteen data-alustaan. Näihin toimintoihin kuuluvat muun muassa taloushallinto, henkilöstön hallinta, hankinta, tuotanto ja myynti. Koska ERP-järjestelmät tarjoavat kattavan ratkaisun, on niiden käyttöönotto myös usein vaativa prosessi. Valitettavasti monet käyttöönottoprojektit kohtaavat haasteita ja jopa epäonnistuvat matkan varrella. Ketterät menetelmät taas ovat projektinhallinnan menetelmiä, jotka perustuvat Agile Manifestiin sekä määriteltyihin periaatteisiin. Ketteriä menetelmiä on hyödynnetty järjestelmähankkeissa jo pitkään, mutta ERP-järjestelmien käyttöönotoissa niitä on arvosteltu.
Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyrittiin ensisijaisesti selvittämään, että soveltuvatko ketterät menetelmät monimutkaisten ERP-järjestelmähankkeiden hallintaan ja miten ne voivat vastata projektinhallinnan haasteisiin. Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä oli, ovatko ketterät menetelmät sopiva ratkaisu projektinhallinnan haasteisiin, ERP-järjestelmän käyttöönotossa ja soveltuvatko ne ERP-järjestelmähankkeisiin.
Tutkimuksen tietoperustassa tarkastellaan ensin ERP-järjestelmiä hyötyjen ja haasteiden kautta sekä pohditaan niiden tulevaisuutta. Lisäksi tutustutaan ketteriin menetelmiin ja niiden periaatteisiin, mukaan lukien Agile Manifesti ja yleisimmät haasteet ketterien menetelmien käytössä. Viimeisessä tietoperustan osassa keskitytään ERP-järjestelmien käyttöönottoon sekä ketteriin menetelmiin osana käyttöönottoa. Lopussa käydään läpi vielä yleisimpiä järjestelmäprojektien haasteita.
Empiirisessä osassa esitellään aluksi tutkimuksessa käytetyt menetelmät perusteluineen. Työvaiheet ja niiden tulokset kuvataan yksityiskohtaisesti. Tutkimuksessa hyödynnettiin kyselylomaketta, ja siihen vastasi yhteensä 16 henkilöä, joista 14 vastausta otettiin mukaan tutkimustuloksia analysoitaessa. Tutkimuksen esittelyn jälkeen avataan tutkimustuloksia sekä niiden merkitystä. Tutkimustulosten jälkeen seuraa pohdinta osio, joka sisältää pohdinnan tutkimustuloksista tietoperustaan peilaten. Lopussa käydään läpi tutkimuksen luotettavuutta sekä kehitys- ja jatkotutkimusehdotuksia.
Tutkimuksessa ilmeni, että ketterät menetelmät edistävät käyttäjien oppimista uuteen järjestelmään. Lisäksi esille tulivat iteratiivisen testauksen hyödyt sekä ongelmien aikaisempi paikantaminen. Ketterien menetelmien haasteissa esille nousi erityisesti ketterien menetelmien osaamisen puute, mutta myös ikuiseen kehitysvaiheeseen jääminen. Tyypillisimmiksi haasteiksi ERP-järjestelmähankkeissa nousivat muutosvastarinta sekä ylimmän johdon sitoutumisen puute. Tutkimuksessa kuitenkin tuli esille, että ketterät menetelmät soveltuvat käyttöönottoon, mutta ne eivät poista kaikki ongelmia. Tutkimuksessa selvisi, että ERP-järjestelmähankkeisiin paras vaihtoehto olisi hybridimalli.
Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyrittiin ensisijaisesti selvittämään, että soveltuvatko ketterät menetelmät monimutkaisten ERP-järjestelmähankkeiden hallintaan ja miten ne voivat vastata projektinhallinnan haasteisiin. Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä oli, ovatko ketterät menetelmät sopiva ratkaisu projektinhallinnan haasteisiin, ERP-järjestelmän käyttöönotossa ja soveltuvatko ne ERP-järjestelmähankkeisiin.
Tutkimuksen tietoperustassa tarkastellaan ensin ERP-järjestelmiä hyötyjen ja haasteiden kautta sekä pohditaan niiden tulevaisuutta. Lisäksi tutustutaan ketteriin menetelmiin ja niiden periaatteisiin, mukaan lukien Agile Manifesti ja yleisimmät haasteet ketterien menetelmien käytössä. Viimeisessä tietoperustan osassa keskitytään ERP-järjestelmien käyttöönottoon sekä ketteriin menetelmiin osana käyttöönottoa. Lopussa käydään läpi vielä yleisimpiä järjestelmäprojektien haasteita.
Empiirisessä osassa esitellään aluksi tutkimuksessa käytetyt menetelmät perusteluineen. Työvaiheet ja niiden tulokset kuvataan yksityiskohtaisesti. Tutkimuksessa hyödynnettiin kyselylomaketta, ja siihen vastasi yhteensä 16 henkilöä, joista 14 vastausta otettiin mukaan tutkimustuloksia analysoitaessa. Tutkimuksen esittelyn jälkeen avataan tutkimustuloksia sekä niiden merkitystä. Tutkimustulosten jälkeen seuraa pohdinta osio, joka sisältää pohdinnan tutkimustuloksista tietoperustaan peilaten. Lopussa käydään läpi tutkimuksen luotettavuutta sekä kehitys- ja jatkotutkimusehdotuksia.
Tutkimuksessa ilmeni, että ketterät menetelmät edistävät käyttäjien oppimista uuteen järjestelmään. Lisäksi esille tulivat iteratiivisen testauksen hyödyt sekä ongelmien aikaisempi paikantaminen. Ketterien menetelmien haasteissa esille nousi erityisesti ketterien menetelmien osaamisen puute, mutta myös ikuiseen kehitysvaiheeseen jääminen. Tyypillisimmiksi haasteiksi ERP-järjestelmähankkeissa nousivat muutosvastarinta sekä ylimmän johdon sitoutumisen puute. Tutkimuksessa kuitenkin tuli esille, että ketterät menetelmät soveltuvat käyttöönottoon, mutta ne eivät poista kaikki ongelmia. Tutkimuksessa selvisi, että ERP-järjestelmähankkeisiin paras vaihtoehto olisi hybridimalli.