Kokemukset työn teknologisesta murroksesta assistenttityössä
Niemi, Katariina (2024)
Niemi, Katariina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079969
Tiivistelmä
Työn teknologinen murros vaikuttaa merkittävästi työelämään. Nopeasti kehittyvät teknologiat, kuten erilaiset tekoälyratkaisut muuttavat työn tekemistä ja työtehtäviä edellyttäen työntekijöiltä ja organisaatioilta uutta osaamista ja työn kehittämistä. Suuri vaikutus teknologioilla on ollut esimerkiksi tiettyihin toimistotöihin, kuten hallinnollisiin tukitehtäviin. Työtehtäviä on siirtynyt teknologian hoidettavaksi ja myös tulevaisuudessa teknologinen kehitys muuttaa työtehtäviä ja työskentelytapoja oleellisesti, vaikuttaen työntekijöiden kokemaan työn mielekkyyteen ja arvoon.
Opinnäytetyössä selvitettiin assistenttien kokemuksia työn teknologisesta murroksesta. Tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää uusien teknologioiden ja niistä aiheutuvan työn murroksen vaikutuksia työhön ja osaamiseen sekä assistenttien mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Lisäksi selvitettiin miten johtaminen ja organisaation toimintakulttuuri tukee työn muutoksessa. Kohdeorganisaationa oli yksi valtionhallinnon organisaatio.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä käsitellään miten teknologian aiheuttama työn murros vaikuttaa työhön ja työelämään, millaisia osaamisvaatimuksia se tuo ja millaisia kuormitustekijöitä siitä voi aiheutua. Toinen osa pitää sisällään osaamisen kehittämiseen liittyviä teemoja, joita ovat oppimiskulttuuri, osaamisen kehittäminen ja johtamisen osana työtä, osaamisen ja roolien tunnistaminen sekä itseohjautuvuus. Kolmannessa osassa käsitellään työn kehittämistä, yhteiskehittämistä sekä organisaatiokulttuurin vaikutusta työn kehittämiseen.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli tapaustutkimus ja se toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoidut haastattelut ja haastateltavia oli kahdeksan assistenttia erilaisista yksiköistä ympäri organisaatiota. Tutkimus toteutettiin kevään 2022 ja kevään 2024 välisenä aikana.
Tutkimustulosten mukaan assistentit suhtautuvat uusiin teknologioihin ja työn teknologiseen murrokseen positiivisesti ja oma työtehtävä nähdään tärkeänä ja mielekkäänä myös tulevaisuudessa. Heillä on hyvät valmiudet ja kiinnostusta uuden oppimiseen. Tällä hetkellä uusien teknologioiden rooli omassa työssä on vähäinen, mutta niiden odotetaan olevan hyödyksi tulevaisuudessa ja helpottavan työn tekemistä. Tärkeimpänä tekijänä uusien järjestelmien käyttöönotossa sekä työn teknologisen murroksen hallinnassa koetaan riittävä osaaminen, jota varten tarvitaan koulutusta, opastusta ja tukea. Johtaminen ja toimintakulttuuri tukee osaamisen kehittämistä pääosin hyvin, mutta organisaation on tärkeää kiinnittää huomiota hyvän oppimiskulttuurin sekä osaamisen kehittämistä tukevien toimenpiteiden ja toimintatapojen edistämiseen. Assistenteilla on pääosin hyvät mahdollisuudet työn kehittämiseen sekä kiinnostusta siihen, mutta työn kehittämistä varten toivotaan enemmän yhteistyötä. Johtaminen ja toimintakulttuuri tukee työn kehittämisessä melko hyvin, mutta sen edistämiseksi on hyvä kiinnittää huomiota yhteiskehittämisen lisäämiseen sekä tarkastella organisaation muutoskyvykkyyttä ja kehittämisen kulttuuria.
Opinnäytetyössä selvitettiin assistenttien kokemuksia työn teknologisesta murroksesta. Tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää uusien teknologioiden ja niistä aiheutuvan työn murroksen vaikutuksia työhön ja osaamiseen sekä assistenttien mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Lisäksi selvitettiin miten johtaminen ja organisaation toimintakulttuuri tukee työn muutoksessa. Kohdeorganisaationa oli yksi valtionhallinnon organisaatio.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä käsitellään miten teknologian aiheuttama työn murros vaikuttaa työhön ja työelämään, millaisia osaamisvaatimuksia se tuo ja millaisia kuormitustekijöitä siitä voi aiheutua. Toinen osa pitää sisällään osaamisen kehittämiseen liittyviä teemoja, joita ovat oppimiskulttuuri, osaamisen kehittäminen ja johtamisen osana työtä, osaamisen ja roolien tunnistaminen sekä itseohjautuvuus. Kolmannessa osassa käsitellään työn kehittämistä, yhteiskehittämistä sekä organisaatiokulttuurin vaikutusta työn kehittämiseen.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli tapaustutkimus ja se toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoidut haastattelut ja haastateltavia oli kahdeksan assistenttia erilaisista yksiköistä ympäri organisaatiota. Tutkimus toteutettiin kevään 2022 ja kevään 2024 välisenä aikana.
Tutkimustulosten mukaan assistentit suhtautuvat uusiin teknologioihin ja työn teknologiseen murrokseen positiivisesti ja oma työtehtävä nähdään tärkeänä ja mielekkäänä myös tulevaisuudessa. Heillä on hyvät valmiudet ja kiinnostusta uuden oppimiseen. Tällä hetkellä uusien teknologioiden rooli omassa työssä on vähäinen, mutta niiden odotetaan olevan hyödyksi tulevaisuudessa ja helpottavan työn tekemistä. Tärkeimpänä tekijänä uusien järjestelmien käyttöönotossa sekä työn teknologisen murroksen hallinnassa koetaan riittävä osaaminen, jota varten tarvitaan koulutusta, opastusta ja tukea. Johtaminen ja toimintakulttuuri tukee osaamisen kehittämistä pääosin hyvin, mutta organisaation on tärkeää kiinnittää huomiota hyvän oppimiskulttuurin sekä osaamisen kehittämistä tukevien toimenpiteiden ja toimintatapojen edistämiseen. Assistenteilla on pääosin hyvät mahdollisuudet työn kehittämiseen sekä kiinnostusta siihen, mutta työn kehittämistä varten toivotaan enemmän yhteistyötä. Johtaminen ja toimintakulttuuri tukee työn kehittämisessä melko hyvin, mutta sen edistämiseksi on hyvä kiinnittää huomiota yhteiskehittämisen lisäämiseen sekä tarkastella organisaation muutoskyvykkyyttä ja kehittämisen kulttuuria.