Perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoidon laatu: työntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoidon laatua sekä löytää niiden mahdollisia kehityskohtia. Perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoito ovat koko ajan enemmän taka-alalle jääviä varhaiskasvatuksen muotoja. Monille lapsille, kuten erityislapsille, ne voivat olla kuitenkin paljon parempia varhaiskasvatuspaikkoja kuin vaikkapa päiväkodit. Esimerkiksi aistiyliherkälle lapselle päiväkoti voi olla liian hankala ympäristö toimia. Siksi perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoitoa tulisi pyrkiä säilyttämään, jolloin niitä on tärkeää myös tutkia ja kehittää sekä nostaa pinnalle. Opinnäytetyössä varhaiskasvatuksen laatu määritellään muun muassa Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2022) esiintyvien varhaiskasvatuksen tavoitteiden ja tehtävien toteutumisen, sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) julkaisun Varhaiskasvatuksen laatu arjessa; Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Repo ym., 2019) mukaan. Varhaiskasvatuksen tulee huolehtia lapsista fyysisesti, mutta myös esimerkiksi tukea lasta kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa (Opetushallitus, i.a.). Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena Webropol-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin Alajärven, Vimpelin sekä Lappajärven alueella työskenteleville perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoitajille. Kyselyssä haluttiin selvittää perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoitajien mielipidettä toteuttamansa kasvatuksen, opetuksen ja hoidon laadusta. Vastausaikaa oli kahden viikon ajan, jonka aikana vastauksia tuli kymmenen. Vastauksia olisi ollut mahdollista tulla enimmillään 13. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yleisesti perhepäivä- sekä ryhmäperhepäivähoitajat pitävät omaa toimintaansa laadukkaana. Vastaajat eivät esimerkiksi kokeneet tarvitsevansa täydennyskoulutusta ja tuntuivat olevan varsin tyytyväisiä työhönsä, lukuun ottamatta palkkaa, jonka lähes kaikki kokivat liian alhaiseksi työn vaativuuteen nähden. Vastaajat osasivat vastauksissaan nostaa esiin monia hyviä puolia, kuten pienen ryhmän tuomat edut. Kuitenkin myös kehittämiskohteita löytyi, kuten tilojen tuomat ongelmat. Toisaalta kuitenkin vastauksista pystyi huomaamaan ristiriitaisuuksia esimerkiksi täydennyskoulutuksiin ja avuntarpeeseen liittyvissä kysymyksissä