Työterveysyhteistyön toimivuuden arviointi : Arviointimittarin kehittäminen käyttäjänäkemystä hyödyntäen

Abstract

Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö tehtiin yksityisen lääkäriaseman työterveyshuollon palveluille. Tarve kehittämistyölle lähti siitä, että kohdeorganisaatiolta puuttui mittari työterveysyhteistyön tilan arviointiin. Kehittämistutkimuksen tarkoituksena oli valmista arviointimittaria hyödyntäen selvittää asiakasyrityksen edustajien ja vastuutyöterveyshoitajien näkemyksiä työterveysyhteis-työn toimivuudesta. Tämän kehittämistutkimuksen tavoitteena oli tuottaa valmiin arviointimittarin käyttäjänäkemystä hyödyntäen kehittämisehdotuksia oman arviointimittarin kehittämiseen kohdeorganisaatiolle. Kehittämistyön teoria ja lähtökohdat nousevat vahvasti työterveyshuoltoa ohjaavasta lainsäädännöstä ja asetuksista sekä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattoreista.

Tutkimuksellinen osuus toteutettiin kyselyllä asiakasyritysten yhteyshenkilöille ja näiden vastuutyöterveyshoitajille. Kyselyyn vastasi neljä yrityksen edustajaa ja neljä työterveyshoitajaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella sähköpostin kautta ja siinä yhdisteltiin määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Laadullisen aineiston sisältö analysoitiin teorialähtöisesti. Kehittämisen kohteena oli valmis arviointimittari, jota ensin testattiin kohdeorganisaatiossa ja tämän jälkeen vastaajat antoivat kehittämisehdotuksia oppimiskahvilassa (Learning cafe). Aineisto kerättiin Learning cafe-ryhmätekniikkaa hyödyntäen ja tämä laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Kyselyllä saatiin monipuolisesti tietoa työterveysyhteistyön tilasta. Työterveysyhteistyön koettiin vastaavan työpaikan työkykytarpeita. Työpaikan eri työtehtävien fyysisen kuormituksen merkityksen arviointi henkilöstön terveydelle ja työkyvylle nähtiin toteutuneen parhaiten. Vastaajien näkemyksen mukaan yhteistyöhön osallistuivat ne toimijat, joiden nähtiin tärkeäksi olla toteuttamassa sitä. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteinen vuosisuunnitelma puuttui usein, eikä sitä ollut sovitettu yhteen työpaikan oman vuosisuunnitelman kanssa. Myös ennakoivan toiminnan arvioitiin toteutuneen heikosti. Kehittämistutkimuksen konkreettiseksi tuotokseksi luotiin osallistavassa työpajatyöskentelyssä tuotettujen tuloksien pohjalta muodostettavat kehittämisehdotukset kohdeorganisaatiolle. Tuloksista ja kehittämisehdotuksista on kohdeorganisaatiossa mahdollista nostaa asioita toiminnan kehittämiseen ja oman arviointimittarin laatimiseksi. Kehittämistutkimuksen tuottaman lisätiedon ja jatkokehittämistyön toivotaan lisäävän työterveystoiminnan ja työterveysyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta kohdeorganisaatiossa.

This developmental research was carried out for the occupational health care services of private medical center. The need for this development work arose from the organization’s lack of a tool for assessing the status of occupational health collaboration. The purpose of the developmental research was to utilize a developed evaluation tool to explore the views of representatives from client companies and responsible occupational health nurses on the functionality of occupational health collaboration. The aim of this developmental research was to provide development suggestions for creating a ready-made evaluation tool using user experience, tailored to the needs of the target organization.

The research part was carried out through a survey administered to the contact persons from client companies and their responsible occupational health nurses. The survey was completed by four company representatives and four occupational health nurses. The data was collected via email using a questionnaire that combined quantitative and qualitative questions. The quantitative material was analyzed by using statistical methods. The content of the qualitative data was analyzed using a theory-driven approach. The focus of the development was a ready-made evaluation tool, which was first tested within the target organization. Subsequently the respondents gave development suggestions in a learning café session. The data for this phase was collected using the learning café group technique and this data was analyzed using content analysis.

The survey provided a wide range of information on the state of occupational health collaboration. Respondents felt that occupational health collaboration met the workplace’s needs for maintaining workability. The evaluation of the physical strain of various work tasks on employee’s health and workability was seen to be well-implemented. According to the respondents` opinion, those persons who were considered important were involved in the collaboration process. Proactive action was also implemented poorly. Development suggestions for the target organization were generated based on results from workshop sessions. These suggestions could help improve practices and develop a tailored evaluation tool. It is hoped that the additional information generated by the developmental research and further development efforts will increase the quality and effectiveness of occupational health activities and collaboration within the target organization.