Lannoituksen vaikutus kevätspeltin valkuaiseen ja hehtolitrapainoon : tilakoe
Kuula, Heidi (2024)
Kuula, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810043
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena oli tutkia kevätspeltin laatutekijöiden, kuten hehtolitrapainon sekä valkuaisen, määriä erilaisilla lannoituksilla Etelä-Pohjanmaalla, Soinissa. Lannoituskokeessa huomioitiin myös väite, jossa speltin kerrotaan olevan vaatimaton viljelykasvi, joka ei välttämättä tarvitse typpilannoitusta kasvaakseen. Viljelykoe toteutettiin kasvukaudella 2021 yhteistyötilan kanssa hyödyntäen tilan käytössä olevat lannoitteet, jotka olivat sian lanta sekä väkilannoitteena oleva Seleenisalpietari.
Viljelykokeessa koejäseniä oli neljä ja ne oli lannoitettu sian lannalla, väkilannoitteella sekä sian lannalla ja väkilannoitteella. Yksi viljelykokeen koejäsen oli lannoittamaton, ja tätä käytettiin vertailukohteena. Kasvustojen seuranta suoritettiin aistinvaraisesti sekä kuvaamalla. Viljelykokeen tuloksissa vertailukohteena oli kevätspeltin kyky tuottaa satoa, erityisesti valkuaista, erilaisilla lannoituksilla.
Speltti kasvoi kaikilla koejäsenillä onnistuneesti. Korkeimman valkuaispitoisuuden sai koejäsen, jossa lannoituksena oli pelkkä väkilannoite. Matalin valkuaispitoisuus oli koejäsenellä, jossa lannoitteena oli pelkkä lanta. Vastaavasti korkeimman sakoluvun ja hehtolitrapainon sai lannoittamaton koejäsen. Alhaisin sakoluku oli väkilannoitteella lannoitetulla koejäsenellä ja matalin hehtolitrapaino koejäsenellä, jossa oli väkilannoite sekä sian lanta. Analyyseja vertaamalla voidaan todeta, että lannoittamaton koejäsen ylsi hyviin tai jopa parempiin tuloksiin kuin lannoitetut koejäsenet. Tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että viljelykoe on toteutettu vain yhdellä peltolohkolla, eikä koetta ole uusittu seuraavina kasvukausina.
Viljelykokeessa koejäseniä oli neljä ja ne oli lannoitettu sian lannalla, väkilannoitteella sekä sian lannalla ja väkilannoitteella. Yksi viljelykokeen koejäsen oli lannoittamaton, ja tätä käytettiin vertailukohteena. Kasvustojen seuranta suoritettiin aistinvaraisesti sekä kuvaamalla. Viljelykokeen tuloksissa vertailukohteena oli kevätspeltin kyky tuottaa satoa, erityisesti valkuaista, erilaisilla lannoituksilla.
Speltti kasvoi kaikilla koejäsenillä onnistuneesti. Korkeimman valkuaispitoisuuden sai koejäsen, jossa lannoituksena oli pelkkä väkilannoite. Matalin valkuaispitoisuus oli koejäsenellä, jossa lannoitteena oli pelkkä lanta. Vastaavasti korkeimman sakoluvun ja hehtolitrapainon sai lannoittamaton koejäsen. Alhaisin sakoluku oli väkilannoitteella lannoitetulla koejäsenellä ja matalin hehtolitrapaino koejäsenellä, jossa oli väkilannoite sekä sian lanta. Analyyseja vertaamalla voidaan todeta, että lannoittamaton koejäsen ylsi hyviin tai jopa parempiin tuloksiin kuin lannoitetut koejäsenet. Tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että viljelykoe on toteutettu vain yhdellä peltolohkolla, eikä koetta ole uusittu seuraavina kasvukausina.
