Sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöiden unen laatu: miten sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöt ratkaisevat unen laatuun liittyviä haasteita?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöiden unen laatua ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöt ratkaisevat unen laatuun liittyviä haasteita. Tutkimuskysymyksinä olivat: millaiseksi koet unesi laadun ja miten ratkaiset unen laatuun liittyviä haasteita. Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöiden henkilökohtaista kokemusta unen laadusta ja millaiset tekijät vaikuttavat unen laatuun joko unen laatua heikentävästi tai unen laatua parantavasti. Haluttiin myös selvittää millaisia keinoja sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöt käyttävät unen laadun parantamiseksi.

Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluina avoimen haastattelun metodilla. Haastatteluihin osallistui 10 sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöä Etelä-Suomen alueelta eri organisaatioista. Tutkimus oli laadullinen ja aineiston analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöt kokivat olevansa hyviä nukkujia, vaihtelevasti nukkuvia ja huonosti nukkuvia. Sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöiden yksilöllinen kokemus unen laadusta on tämän opinnäytetyön tulosten mukaan vaikuttanut säilyneen samankaltaisena läpi elämän. Sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöiden unen laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten oma työ ja työympäristö, fyysiset tekijät, vapaa-aika ja unihygienia. Eniten unen laatua heikentäviksi tekijöiksi tässä opinnäytetyössä nousivat työ ja työympäristö, fyysiset tekijät, ravitsemus ja ympäristöön liittyvät tekijät. Työmäärä, joka osalla haastateltavista vaikutti olevan aika suuri, johti usein ylitöihin. Ylemmältä johdolta tulevat ohjeet ja muutokset koettiin kuormittaviksi tekijöiksi, jotka heikensivät unen laatua. Myös erilaiset iän tuomat fyysiset tekijät, lähinnä vaihdevuosioireet, nousivat tässä opinnäytetyössä esille unen laatua heikentävinä tekijöinä. Unen laatua puolestaan parantavia tekijöitä olivat läheiset ihmissuhteet niin työssä kuin vapaa-ajalla, työn jakaminen, harrastukset, lemmikit ja itsensä kehittäminen. Harrastuksiin liittyi myös liikunta ja mökkeily. Unen laatuun liittyviä haasteita ratkaistaan sillä, että tarvittaessa tehdään etätöitä, harrastetaan liikuntaa, aikaistetaan työpäivinä nukkumaan menoa ja nukutaan viikonloppuna enemmän, pidetään huolta omasta hyvinvoinnista, tehdään mielikuvaharjoituksia sekä pidetään huolta unihygieniasta ja tarvittaessa varataan aika työpsykologille.

Asiasanat: uni, esimies, työstressi

The purpose of this thesis project was to study the quality of sleep of the healthcare and social welfare managers, and to learn How they solve the challenges related to sleep quality. The questions of the study were: How do you assess the quality of your sleep, and How do you solve the challenges related to sleep quality. The objective of this thesis project was to evaluate the healthcare and social welfare managers’ personal experience about their sleep quality and the factors influencing it either by deteriorating or ameliorating it. The intent was also to investigate what kind of means the healthcare and social welfare managers use to improve their sleep quality.

The research material was collected during individual interviews by using an open interview method. The interviews were participated by 10 managers from different organizations of the healthcare and social welfare services in the region of South Finland. The research was qualitive and the analysis method used in evaluating the results was data-based content analysis.

According to the results of this thesis project the healthcare and social welfare managers estimated themselves as being good sleepers, variable sleepers, and poor sleepers. On the basis of the results of this study the individual perception of the healthcare and social welfare managers concerning the quality of sleep appears to have remained unchanged during their whole life. There are several factors influencing the sleep quality of the healthcare and social welfare managers, such as their own work and their work environment, physical aspects, free time, and sleep hygiene. For the most part, according to this survey, as deteriorating factors affecting the quality of sleep appeared to be work and work environment, as well as physical factors, also as somewhat deteriorating elements seemed to be nutrition and environmental factors. The workload, appearing to be quite substantial in some respondents’ case, often led to overtime. The instructions and changes coming from the supervisors, and the lack of resources, were considered as pressure factors, which also for their part deteriorated sleep quality. Also, various age-related physical factors, mainly menopausal symptoms, became apparent as elements deteriorating sleep quality in this survey. On the other hand, factors ameliorating sleep quality include close relations with people both at work and at leisure, sharing the workload, hobbies and free time, pets, self-development. Hobbies also included exercise and spending time at the cottage. Challenges related to the quality of sleep are resolved by remote work if necessary, exercising, going earlier to bed on workdays and sleeping more during weekends, taking care of one’s own well-being, doing mental exercises and taking care of sleep hygiene and, if necessary, making an appointment with an occupational psychologist.

Keywords: sleep, manager, work stress