Lean-ajattelun soveltaminen konttitoimitusten huolinta- ja liikenteenhoitoprosessissa
Mustonen, Jukka (2024)
Mustonen, Jukka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910373
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia toimeksiantajayrityksen tukitoimintoihin kuuluvaa palveluprosessia lean-ajattelun näkökulmasta. Tavoitteena oli
selvittää, onko konttitoimitusten huolinta- ja liikenteenhoitoprosessissa havaittavissa lean-filosofian tunnistamia hukkia eli asiakkaalle lisäarvoa tuottamatonta toimintaa. Lisäksi havainnoille oli tarkoitus pohtia tehokkaampia toteutustapoja, joiden avulla hukan määrää voitaisiin vähentää.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui merikonttikuljetuksista, liikenteenhoidosta, vientihuolinnasta, Incoterms-toimituslausekkeista, prosesseista sekä leanista. Tutkimuksen lähestymistapa sekä -strategia oli kvalitatiivinen toimintatutkimus, jonka empiria toteutettiin Internet-kyselyinä prosessin
operaattoreille ja heidän esihenkilöilleen. Molemmille kohderyhmille muodostettiin eri näkökulmista johtuen erilaiset kyselyt, jotka sisälsivät vastauksia
sekä väittämiin että avoimiin kysymyksiin.
Empiirinen tutkimus keskittyi havainnoimaan lean-filosofian tunnistamia hukkia
kategorioittain palveluprosessikontekstissa, jossa huomioitiin teoreettisen viitekehyksen muut osa-alueet. Vaikka prosessista pystyttiin havaitsemaan kaikkia hukkatyyppejä, konkreettisimpana niistä nousi esille liike, jota ilmenee tietojen manuaalisena syöttämisenä eri järjestelmien välillä sekä tiedon silmämääräisenä vertailemisena eri dokumenttien kesken. Tämä oli myös odotettavissa, sillä kirjoittajalla oli kokemusta työskentelystä prosessissa. Työkokemus
prosessista toi myös haasteita, sillä sekä kysymysten ja vastausten asettelu
että niiden vastausten tulkinta oli sen vuoksi jossain määrin subjektiivista. Sen
vaikutusta tutkimuksen reliabiliteettiin pyrittiin kuitenkin minimoimaan käyttämällä vahvaa teoriapohjaa.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni myös, että sidosryhmien toiminnasta aiheutuu
huomattavan paljon eri hukkatyyppejä prosessiin. Näihin asioihin ei tässä
opinnäytetyössä keskitytty syvemmin, koska tutkittavan prosessin ulkopuolella
tapahtuvat asiat rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Tästä saatiin kuitenkin esitettyä jatkotutkimusehdotus. Sen sijaan liikehukan vähentämiseksi tutkittiin
menetelmiä, joiden pohjalta laadittiin kehitysehdotukset toimeksiantajalle. Niihin sisältyi sellaisia olemassa olevia ohjelmia ja palveluja, jotka hyödyntävät
automaatiota ja tekoälyä toiminnassaan manuaalisen työn vähentämiseksi.
selvittää, onko konttitoimitusten huolinta- ja liikenteenhoitoprosessissa havaittavissa lean-filosofian tunnistamia hukkia eli asiakkaalle lisäarvoa tuottamatonta toimintaa. Lisäksi havainnoille oli tarkoitus pohtia tehokkaampia toteutustapoja, joiden avulla hukan määrää voitaisiin vähentää.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui merikonttikuljetuksista, liikenteenhoidosta, vientihuolinnasta, Incoterms-toimituslausekkeista, prosesseista sekä leanista. Tutkimuksen lähestymistapa sekä -strategia oli kvalitatiivinen toimintatutkimus, jonka empiria toteutettiin Internet-kyselyinä prosessin
operaattoreille ja heidän esihenkilöilleen. Molemmille kohderyhmille muodostettiin eri näkökulmista johtuen erilaiset kyselyt, jotka sisälsivät vastauksia
sekä väittämiin että avoimiin kysymyksiin.
Empiirinen tutkimus keskittyi havainnoimaan lean-filosofian tunnistamia hukkia
kategorioittain palveluprosessikontekstissa, jossa huomioitiin teoreettisen viitekehyksen muut osa-alueet. Vaikka prosessista pystyttiin havaitsemaan kaikkia hukkatyyppejä, konkreettisimpana niistä nousi esille liike, jota ilmenee tietojen manuaalisena syöttämisenä eri järjestelmien välillä sekä tiedon silmämääräisenä vertailemisena eri dokumenttien kesken. Tämä oli myös odotettavissa, sillä kirjoittajalla oli kokemusta työskentelystä prosessissa. Työkokemus
prosessista toi myös haasteita, sillä sekä kysymysten ja vastausten asettelu
että niiden vastausten tulkinta oli sen vuoksi jossain määrin subjektiivista. Sen
vaikutusta tutkimuksen reliabiliteettiin pyrittiin kuitenkin minimoimaan käyttämällä vahvaa teoriapohjaa.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni myös, että sidosryhmien toiminnasta aiheutuu
huomattavan paljon eri hukkatyyppejä prosessiin. Näihin asioihin ei tässä
opinnäytetyössä keskitytty syvemmin, koska tutkittavan prosessin ulkopuolella
tapahtuvat asiat rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Tästä saatiin kuitenkin esitettyä jatkotutkimusehdotus. Sen sijaan liikehukan vähentämiseksi tutkittiin
menetelmiä, joiden pohjalta laadittiin kehitysehdotukset toimeksiantajalle. Niihin sisältyi sellaisia olemassa olevia ohjelmia ja palveluja, jotka hyödyntävät
automaatiota ja tekoälyä toiminnassaan manuaalisen työn vähentämiseksi.