Kehotietoisuustaitojen ja stressin säätelymenetelmien merkitys aivoterveydelle
Lehtimäki, Anu; Mäkipää, Mira (2024)
Lehtimäki, Anu
Mäkipää, Mira
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810240
Tiivistelmä
Aivoterveyden merkitys työhyvinvoinnissa on noussut voimakkaasti esille viime vuosina ja syystäkin; nykyinen tietotyö kuormittaa aivoja aiempaan fyysiseen työhön verrattuna enemmän. Tiedetään, että opettajan työ on yksi stressaavimmista ammateista henkistä hyvinvointia mitattaessa. Palautumista edistäville työkaluille on tarvetta. Stressin säätelytaidon vahvistaminen nopeuttaa työstressistä palautumista ja lisää resilienssiä vaikuttaen työhyvinvointiin edistävästi.
Opinnäytetyö on osa Kestävä aivoterveys -hanketta, jonka yhtenä osatavoitteena on ollut kehittää toimintatapoja ja työvälineitä aivoterveyden edistämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tehtävänä oli selvittää, mitä stressin säätelykeinoja opettajilla on sekä millaisia kokemuksia ja tietoja heillä on kehotietoisuudesta ja sen harjoittamisesta. Opettajille suunnatun kahden viikon harjoitusintervention tavoitteena oli tutkia voiko jännitysrentoutus harjoittelu lisätä kehotietoisuutta ja auttaa stressin säätelyssä. Tutkimukseen osallistui kuusi opettajaa. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Opettajien suosituimmat palautumisen keinot stressistä olivat liikunta ja nukkuminen. Kehotietoisuus ymmärrettiin kehon ja mielen yhteistoimintana ja sen harjoittamisesta oli vaihtelevasti tietoa tai kokemuksia. Tutkimuksen harjoitusinterventio lisäsi ja vahvisti kykyä tunnistaa erilaisia kehollisia tuntemuksia ja aistimuksia. Kokemukset harjoituksen hyödyllisyydestä stressin säätelyssä jakautuivat.
Opinnäytetyö on osa Kestävä aivoterveys -hanketta, jonka yhtenä osatavoitteena on ollut kehittää toimintatapoja ja työvälineitä aivoterveyden edistämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tehtävänä oli selvittää, mitä stressin säätelykeinoja opettajilla on sekä millaisia kokemuksia ja tietoja heillä on kehotietoisuudesta ja sen harjoittamisesta. Opettajille suunnatun kahden viikon harjoitusintervention tavoitteena oli tutkia voiko jännitysrentoutus harjoittelu lisätä kehotietoisuutta ja auttaa stressin säätelyssä. Tutkimukseen osallistui kuusi opettajaa. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Opettajien suosituimmat palautumisen keinot stressistä olivat liikunta ja nukkuminen. Kehotietoisuus ymmärrettiin kehon ja mielen yhteistoimintana ja sen harjoittamisesta oli vaihtelevasti tietoa tai kokemuksia. Tutkimuksen harjoitusinterventio lisäsi ja vahvisti kykyä tunnistaa erilaisia kehollisia tuntemuksia ja aistimuksia. Kokemukset harjoituksen hyödyllisyydestä stressin säätelyssä jakautuivat.