Tekoäly media-alan yrityksessä: tekoälyllä tuotettujen valokuvien tekijänoikeudet
Linkova, Sanni (2024)
Linkova, Sanni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810317
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekoälyn käyttämisen uhkia sekä mahdollisuuksia media-alan yrityksessä. Lisäksi tutkimuksessa keskityttiin erityisesti tekoälyllä tuotettujen valokuvien ja valokuvateosten tekijänoikeuksiin. Aiheeseen päädyttiin yhdessä toimeksiantajan kanssa tekoälyn ollessa heille erittäin ajankohtainen. Toimeksiantaja oli erityisesti kiinnostunut tekoälyllä tuotettujen valokuvien tekijänoikeuksista, minkä takia työssä keskityttiin niihin ja rajattiin esimerkiksi tekoälyllä tuotetut tekstit ja musiikki tarkemman tarkastelun ulkopuolelle.
Pääongelmana tutkittiin, miten tekoälyä voisi hyödyntää media-alalla ja mitä tekijänoikeuksien osalta tulisi erityisesti huomioida. Pääongelmaa tutkittiin alaongelmien kautta, joilla pyrittiin selvittämään tekoälyn nykyistä käyttöä, uhkia sekä mahdollisuuksia ja tekoälyn tulevaisuutta. Lisäksi alaongelmilla pyrittiin löytämään selvyyttä tekoälyllä tuotettujen valokuvien tekijänoikeusongelmaan. Opinnäytetyön tietoperustassa perehdyttiin ensin tekoälyyn yleisesti, jonka jälkeen keskityttiin tekoälyllä tuotettujen valokuvien sekä valokuvateosten tekijänoikeuksiin.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kvalitatiivisena tutkimuksena. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä valikoitui siksi, että tutkittavasta aiheesta tahdottiin saada kattava käsitys ja ymmärtää aihetta syvällisemmin. Ensimmäisessä osassa hyödynnettiin vertailevaa tutkimusmenetelmää, jonka avulla pyrittiin löytämään neljän suositun tekoälyjärjestelmän käyttöehdoista yhteneväisyyksiä ja eroja. Tutkimuksen toinen osa toteutettiin kvalitatiivisilla teemahaastatteluilla ja niiden sisällönanalyysilla. Teemahaastatteluihin osallistui kolme toimeksiantajalla työskentelevää henkilöä ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimukset toteutettiin kevään 2024 aikana.
Vertailevassa tutkimuksessa selvisi, että tekoälyjärjestelmien käyttöehtojen selkeys vaihtelee suuresti. Osa käyttöehdoista tarjoaa käyttäjille suorat ja ymmärrettävät vastaukset helposti, kun taas toisten järjestelmien käyttöehtojen löytäminen jo alun perin on hankalaa. Vertaillut käyttöehdot sallivat tuotosten vapaan käytön, mutta pitävät järjestelmän luojalla oikeudet käyttää esimerkiksi tuotoksia ja komentoja haluamallaan tavalla. Työntekijöiden teemahaastatteluista puolestaan selvisi, että haastateltavat näkivät suurimpina tekijänoikeuksiin liittyvinä ongelmina tekoälyn käyttämän datan alkuperän, käyttäjän panoksen suuruuden, syötteen tarkkuuden sekä lopputuloksen erityisyyden. Tekoälyn koettiin nopeuttavan työprosesseja, mutta herättävän myös epäluottamusta ja inhimillisyyden puutetta. Lisäksi suurena uhkana nähtiin kansalaisten medialukutaidon puute.
Pääongelmana tutkittiin, miten tekoälyä voisi hyödyntää media-alalla ja mitä tekijänoikeuksien osalta tulisi erityisesti huomioida. Pääongelmaa tutkittiin alaongelmien kautta, joilla pyrittiin selvittämään tekoälyn nykyistä käyttöä, uhkia sekä mahdollisuuksia ja tekoälyn tulevaisuutta. Lisäksi alaongelmilla pyrittiin löytämään selvyyttä tekoälyllä tuotettujen valokuvien tekijänoikeusongelmaan. Opinnäytetyön tietoperustassa perehdyttiin ensin tekoälyyn yleisesti, jonka jälkeen keskityttiin tekoälyllä tuotettujen valokuvien sekä valokuvateosten tekijänoikeuksiin.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kvalitatiivisena tutkimuksena. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä valikoitui siksi, että tutkittavasta aiheesta tahdottiin saada kattava käsitys ja ymmärtää aihetta syvällisemmin. Ensimmäisessä osassa hyödynnettiin vertailevaa tutkimusmenetelmää, jonka avulla pyrittiin löytämään neljän suositun tekoälyjärjestelmän käyttöehdoista yhteneväisyyksiä ja eroja. Tutkimuksen toinen osa toteutettiin kvalitatiivisilla teemahaastatteluilla ja niiden sisällönanalyysilla. Teemahaastatteluihin osallistui kolme toimeksiantajalla työskentelevää henkilöä ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimukset toteutettiin kevään 2024 aikana.
Vertailevassa tutkimuksessa selvisi, että tekoälyjärjestelmien käyttöehtojen selkeys vaihtelee suuresti. Osa käyttöehdoista tarjoaa käyttäjille suorat ja ymmärrettävät vastaukset helposti, kun taas toisten järjestelmien käyttöehtojen löytäminen jo alun perin on hankalaa. Vertaillut käyttöehdot sallivat tuotosten vapaan käytön, mutta pitävät järjestelmän luojalla oikeudet käyttää esimerkiksi tuotoksia ja komentoja haluamallaan tavalla. Työntekijöiden teemahaastatteluista puolestaan selvisi, että haastateltavat näkivät suurimpina tekijänoikeuksiin liittyvinä ongelmina tekoälyn käyttämän datan alkuperän, käyttäjän panoksen suuruuden, syötteen tarkkuuden sekä lopputuloksen erityisyyden. Tekoälyn koettiin nopeuttavan työprosesseja, mutta herättävän myös epäluottamusta ja inhimillisyyden puutetta. Lisäksi suurena uhkana nähtiin kansalaisten medialukutaidon puute.