Työhyvinvointitoimikunnan toiminnan vaikutus työmotivaatioon sekä työkykyyn Pohjola Rakennuksella
Ahonen, Pinja (2024)
Ahonen, Pinja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910378
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia työhyvinvointitoimikunnan toiminnan vaikutusta työmotivaatioon sekä työkykyyn Pohjola Rakennuksella. Tutkimuksessa tarkastellaan, vaikuttaako työhyvinvointitoimikunnan toiminta työntekijöiden työmotivaatioon ja työkykyyn Pohjola Rakennuksella, parantaako työhyvinvointitoimikunnan toiminta henkilöstön työmotivaatiota sekä työssä jaksamista sekä tekijöitä, jotka työhyvinvointitoimikunnan toiminnassa ovat henkilöstölle tärkeimpiä.
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena toimii Pohjola Rakennuksen Uudenmaan henkilöstö. Opinnäytetyön tutkimustyyppi on kvantitatiivinen tutkimus, johon sisällytetään kysymyksiä avoimilla vastauksilla, saaden myös laadullista tietoa henkilöstön kokemuksista sekä mielipiteistä. Aineisto kerättiin sähköpostitse lähetettävällä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisältää 10 kysymysosiota. Tutkimus on lähetetty 87 henkilölle, ja vastanneiden lukumäärä on 34. Tutkimuskysely on lähetetty Pohjola Rakennuksen Uudenmaan työntekijöille sähköpostitse, ja käytössä on anonyymisti vastattava lomake. Anonyymi vastausmuoto on olennaista tutkimuksessa rehellisten vastausten sekä paikkaansa pitävien tutkimustulosten takaamiseksi.
Kyselytuloksista voidaan päätellä, että Pohjola Rakennuksen henkilöstö kokee, että työhyvinvointitoimikunta vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon sekä työkykyyn, ja pitää työhyvinvointitoimikuntaa tärkeänä osana organisaation toimintaa. Henkilöstö kokee, että työhyvinvointitoimikunnan toiminta parantaa etenkin heidän työkykyään.
Jatkossa opinnäytetyötä varten tehdyn tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstön työmotivaation seurannassa uudelleen, toistamalla kyselyä tasaisin väliajoin ja vertaamalla saatuja tutkimustuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin. Näin voidaan saada selvitettyä syvempiä syy-seuraussuhteita pitkällä aikavälillä, ja käyttää tutkimustuloksia hyödyksi organisaation toiminnan kehittämiseen.
Tutkimustuloksien pitkäaikaisella seurannalla saadaan tarkkaa dataa siitä, miten organisaatiossa voidaan muuttaa ja parantaa muun muassa henkilöstöjohtamista sekä työhyvinvointitoimikunnan toimintaa siten, että se tukee ja parantaa henkilöstön työmotivaatiota sekä työkykyä.
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena toimii Pohjola Rakennuksen Uudenmaan henkilöstö. Opinnäytetyön tutkimustyyppi on kvantitatiivinen tutkimus, johon sisällytetään kysymyksiä avoimilla vastauksilla, saaden myös laadullista tietoa henkilöstön kokemuksista sekä mielipiteistä. Aineisto kerättiin sähköpostitse lähetettävällä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisältää 10 kysymysosiota. Tutkimus on lähetetty 87 henkilölle, ja vastanneiden lukumäärä on 34. Tutkimuskysely on lähetetty Pohjola Rakennuksen Uudenmaan työntekijöille sähköpostitse, ja käytössä on anonyymisti vastattava lomake. Anonyymi vastausmuoto on olennaista tutkimuksessa rehellisten vastausten sekä paikkaansa pitävien tutkimustulosten takaamiseksi.
Kyselytuloksista voidaan päätellä, että Pohjola Rakennuksen henkilöstö kokee, että työhyvinvointitoimikunta vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon sekä työkykyyn, ja pitää työhyvinvointitoimikuntaa tärkeänä osana organisaation toimintaa. Henkilöstö kokee, että työhyvinvointitoimikunnan toiminta parantaa etenkin heidän työkykyään.
Jatkossa opinnäytetyötä varten tehdyn tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstön työmotivaation seurannassa uudelleen, toistamalla kyselyä tasaisin väliajoin ja vertaamalla saatuja tutkimustuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin. Näin voidaan saada selvitettyä syvempiä syy-seuraussuhteita pitkällä aikavälillä, ja käyttää tutkimustuloksia hyödyksi organisaation toiminnan kehittämiseen.
Tutkimustuloksien pitkäaikaisella seurannalla saadaan tarkkaa dataa siitä, miten organisaatiossa voidaan muuttaa ja parantaa muun muassa henkilöstöjohtamista sekä työhyvinvointitoimikunnan toimintaa siten, että se tukee ja parantaa henkilöstön työmotivaatiota sekä työkykyä.