Ferriittipitoisuusmäärityksen kuva-analyysiohjelmiston verifiointi ja käyttöönotto
Pelttari, Carita (2024)
Pelttari, Carita
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810288
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli korvata aikaisemmin käytössä ollut ferriittipitoisuuden manuaalinen pistelaskenta automatisoidulla kuva-analyysiohjelmistolla sekä lyhentää määritykseen kulunutta aikaa. Tarkoituksena oli optimoida elektrolyyttisen syövytyksen parametrit ja analysoida ferriittipitoisuudet viidestä näytteestä. Näytteistä analysoitiin perusaineet, HAZ-alueet ja hitsiaineet sekä manuaalisella että kuva-analyysiohjelmiston automaattisella menetelmällä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Metlab Oy. Metlab Oy on Tampereella sijaitseva yksityinen, valmistajista ja raaka-ainetoimittajista riippumaton, akkreditoitu materiaalien tutkimus- ja testauslaboratorio. Menetelmät pohjautuvat ASTM E562 -standardiin. Ferriittipitoisuuden analysointi kuuluu yleisimpiin hitsauskokeiden laadun määrityksiin. Suurissa analyysivolyymeissä mittauksessa kestää pitkään ja prosessi rasittaa mittaajaa.
Syövytyskokeessa parhaiksi syövytysparametreiksi saatiin määritettyä 2 volttia ja 10 sekuntia. Manuaalisella pistelaskennalla saaduilla tuloksilla suhteelliset tarkkuusprosentit olivat lähes kaikilla näytteillä kokonaan alle 10 %. Automaattisella menetelmällä saadut tarkkuusprosentit vaihtelivat 8 %:n ja 25 %:n välillä. Perusaineiden automaattisen menetelmän ferriittipitoisuudet vastasivat 93-prosenttisesti manuaalisen menetelmän tuloksia. Hitsiaineen automaattisen menetelmän tulokset vastasivat 47-prosenttisesti ja HAZ-alueen vain 31-prosenttisesti manuaalisella menetelmällä saatuja tuloksia. Tulosten mukaan automaattisella menetelmällä on haasteita tunnistaa ferriittifaasia luotettavasti rasterikuvasta. Tunnistamisvaikeuden pääsyyksi todettiin, että NaOH-syövytteellä ei pystytty saavuttamaan tarpeeksi kontrastieroa ferriittisten ja austeniittisten faasien välille.
Tulosten perusteella kuva-analyysiohjelmistolla ei voida korvata nykyistä ferriittipitoisuusmäärityksen manuaalista menetelmää ilman faasien kontrastieron parantamista. Ajallisesti arvioituna automaattinen menetelmä toimiessaan säästäisi aikaa. Mittausvirheen minimoimiseksi tutkimuksessa olisi ollut hyvä käyttää toista mittaajaa. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää Beraha-syövytteen toimivuus automaattisessa ferriittipitoisuusmäärityksessä. Lisäksi tutkimusta olisi aiheellista laajentaa muihin teräslaatuihin ja lisätä näytteiden määrää.
Syövytyskokeessa parhaiksi syövytysparametreiksi saatiin määritettyä 2 volttia ja 10 sekuntia. Manuaalisella pistelaskennalla saaduilla tuloksilla suhteelliset tarkkuusprosentit olivat lähes kaikilla näytteillä kokonaan alle 10 %. Automaattisella menetelmällä saadut tarkkuusprosentit vaihtelivat 8 %:n ja 25 %:n välillä. Perusaineiden automaattisen menetelmän ferriittipitoisuudet vastasivat 93-prosenttisesti manuaalisen menetelmän tuloksia. Hitsiaineen automaattisen menetelmän tulokset vastasivat 47-prosenttisesti ja HAZ-alueen vain 31-prosenttisesti manuaalisella menetelmällä saatuja tuloksia. Tulosten mukaan automaattisella menetelmällä on haasteita tunnistaa ferriittifaasia luotettavasti rasterikuvasta. Tunnistamisvaikeuden pääsyyksi todettiin, että NaOH-syövytteellä ei pystytty saavuttamaan tarpeeksi kontrastieroa ferriittisten ja austeniittisten faasien välille.
Tulosten perusteella kuva-analyysiohjelmistolla ei voida korvata nykyistä ferriittipitoisuusmäärityksen manuaalista menetelmää ilman faasien kontrastieron parantamista. Ajallisesti arvioituna automaattinen menetelmä toimiessaan säästäisi aikaa. Mittausvirheen minimoimiseksi tutkimuksessa olisi ollut hyvä käyttää toista mittaajaa. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää Beraha-syövytteen toimivuus automaattisessa ferriittipitoisuusmäärityksessä. Lisäksi tutkimusta olisi aiheellista laajentaa muihin teräslaatuihin ja lisätä näytteiden määrää.