Kohtaamisia sanataiteen keinoin : korvaruno synnytyskokemuksen sanoittajana

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kokeiltiin ja tutkittiin Korvaruno-nimistä sanataidemetodia kohtaamisissa synnyttäneiden perheiden kanssa. Tavoitteena oli selvittää, soveltuuko kyseinen menetelmä synnytyskokemuksen läpikäymiseen tavanomaisten hoitotyön menetelmien rinnalla. Korvarunojen toivottiin lisäävän vanhempien kuulluksi tulemisen kokemusta ja auttavan synnytyskokemuksen sanoittamisessa.

Opinnäytetyöhön osallistui 17 synnyttänyttä äitiä ja kahdeksan synnytyksessä mukana ollutta isää. Osallistujat kertoivat synnytyskokemuksestaan ja kertomusten pohjalta tehdyistä muistiinpanoista muodostettiin runoja, jotka lausuttiin heille ääneen. Hetkien jälkeen osallistujat saivat jättää palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Kokeilun tuloksena syntyi kaikkiaan 19 korvarunoa, joista muodostettu sanataidenäyttely on kiertänyt TYKS Naistenklinikan osastoja ja on tätä kirjoitettaessa edelleen siellä nähtävillä.

Osallistujapalautteen perusteella menetelmä auttoi synnytyskokemuksen jäsentämisessä ja sen suoma mahdollisuus nähdä tapahtumat “toisin silmin” koettiin merkittäväksi. Palautteissa nousi esiin myös kokemuksen jakamisen tärkeys ja ilo kiireettömästä läsnäolon hetkestä. Runohetkissä päästiin arkipäiväistä keskustelua syvällisemmälle vuorovaikutuksen tasolle. Runojen julkaiseminen koettiin tärkeäksi, sillä ne voivat tarjota vertaistukea muille vanhemmiksi tuleville. Tulokset osoittavat korvarunomenetelmän edistävän merkityksellisten kohtaamisten syntymistä ja hetkeen pysähtymistä, ja taipuvan siten hyvin synnytystapahtuman purkamiseen ja käsittelyyn. Asiasanat: synnytyskokemus, sanataide, korvaruno