Toiminta- ja fysioterapeuttien sekä AVH-kuntoutujien kokemuksia käden tehostetusta käytöstä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
De La Cruz, Isabella; Pihlava, Assi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810251
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810251
Tiivistelmä
Suomessa sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) vuosittain lähes 25 000 ihmistä aiheuttaen pitkiä sairausjaksoja ja moninaisia vaikutuksia sairastuneen toimintakykyyn. AVH aiheuttaa usein toimintahäiriöitä yläraajaan. Käden tehostettu käyttö (KTK) on todettu vaikuttavaksi kuntoutusmenetelmäksi AVH-kuntoutujien yläraajojen motoristen toimintahäiriöiden kuntoutuksessa. Käden tehostettu käyttö on yhteinen kuntoutusmenetelmä sekä toiminta- että fysioterapeuteille. KTK:ta ei kuitenkaan hyödynnetä säännöllisesti terapeuttien käytännön työssä, jolloin osa kuntoutujista voi jäädä ilman tätä tehokasta kuntoutusmenetelmää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toiminta- ja fysioterapeuttien sekä AVH-kuntoutujien kokemuksia käden tehostetusta käytöstä. Tavoitteena oli muodostaa terapeuttien ja AVH-kuntoutujien kokemuksia tarkastelemalla käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat KTK:n käytettävyyteen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisesti hyödyntäen CINAHL Ultimate-, Pubmed- ja Medline-tietokantoja. Tutkimusaineiston laatua arvioitiin hyödyntäen Joanna Briggs Instituutin tutkimusten arviointikriteeristöjen (JBI) laadullisen ja poikkileikkaustutkimuksen lomakkeita. Lomakkeita ei yksityiskohtaisesti täytetty, mutta ne toimivat tukena tutkimusten laadun arvioinnissa. Tutkimusaineiston analyysissä hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksena saatiin toiminta- ja fysioterapeuttien kokemuksia tarkastelemalla neljä KTK:n käytettävyyteen vaikuttavaa keskeistä tekijää, jotka olisi hyvä huomioida kuntoutusmenetelmän käytössä. Tekijät muodostuvat kuntoutujalähtöisistä tekijöistä, resursseista, yhteistyöstä ja tuesta sekä lisäkoulutuksesta. AVH-kuntoutujien kokemukset perustuvat sosiaalisen tuen tärkeyteen, KTK-ohjelman sitoutumiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä KTK:n aikana koettuihin tuntemuksiin. AVH-kuntoutujien kokemusten huomioiminen KTK:n aikana auttaa toiminta- ja fysioterapeutteja toteuttamaan asiakaslähtöistä kuntoutusta. Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää toiminta- ja fysioterapeutit tai organisaatioiden johtohenkilöstö suunnitellessaan KTK-ohjelman käyttöönottoa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia toiminta- ja fysioterapeuttien KTK:n hyödyntämistä suomalaisessa kuntoutuskontekstissa esimerkiksi haastattelun tai verkkokyselyn avulla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toiminta- ja fysioterapeuttien sekä AVH-kuntoutujien kokemuksia käden tehostetusta käytöstä. Tavoitteena oli muodostaa terapeuttien ja AVH-kuntoutujien kokemuksia tarkastelemalla käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat KTK:n käytettävyyteen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisesti hyödyntäen CINAHL Ultimate-, Pubmed- ja Medline-tietokantoja. Tutkimusaineiston laatua arvioitiin hyödyntäen Joanna Briggs Instituutin tutkimusten arviointikriteeristöjen (JBI) laadullisen ja poikkileikkaustutkimuksen lomakkeita. Lomakkeita ei yksityiskohtaisesti täytetty, mutta ne toimivat tukena tutkimusten laadun arvioinnissa. Tutkimusaineiston analyysissä hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksena saatiin toiminta- ja fysioterapeuttien kokemuksia tarkastelemalla neljä KTK:n käytettävyyteen vaikuttavaa keskeistä tekijää, jotka olisi hyvä huomioida kuntoutusmenetelmän käytössä. Tekijät muodostuvat kuntoutujalähtöisistä tekijöistä, resursseista, yhteistyöstä ja tuesta sekä lisäkoulutuksesta. AVH-kuntoutujien kokemukset perustuvat sosiaalisen tuen tärkeyteen, KTK-ohjelman sitoutumiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä KTK:n aikana koettuihin tuntemuksiin. AVH-kuntoutujien kokemusten huomioiminen KTK:n aikana auttaa toiminta- ja fysioterapeutteja toteuttamaan asiakaslähtöistä kuntoutusta. Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää toiminta- ja fysioterapeutit tai organisaatioiden johtohenkilöstö suunnitellessaan KTK-ohjelman käyttöönottoa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia toiminta- ja fysioterapeuttien KTK:n hyödyntämistä suomalaisessa kuntoutuskontekstissa esimerkiksi haastattelun tai verkkokyselyn avulla.