Koulutustaustan vaikutus vanhempien valintoihin lasten ruokinnassa
Mäkivirta, Heta; Ihala, Heidi (2014)
Mäkivirta, Heta
Ihala, Heidi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121620131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121620131
Tiivistelmä
Ruokatottumukset ja -tavat opitaan jo varhain lapsuudessa kotona. Suomessa lasten ruokavaliolla on samantyyliset piirteet kuin aikuisten ruokavaliolla. Pehmeiden, monityydyttymättömien rasvahappojen saanti on niukkaa alle kouluikäisillä, ja hedelmien sekä kasvisten käyttöä tulisi lisätä. Kovan rasvan ja sokerin käyttö on Suomessa runsasta.
Tutkimuksessa tutkittiin vanhempien koulutuksen vaikutusta lasten ruokintaan. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna kuudelle vanhemmalle, joilla oli yksi tai useampi 1–3-vuotias lapsi. Vanhemmat olivat kaikki Seinäjoelta tai sen lähikunnista. Opinnäytetyössä syvennyttiin käsitykseen siitä, että korkeasti koulutetut henkilöt syövät monipuolisemmin ja terveellisemmin (Montonen, ym. 2008, 234-235). Tutkimukseen valittiin henkilöitä, joista puolella oli korkeakoulututkinto ja puolella toisen asteen tutkinto. Otantajoukkoa haettiin sosiaalisen median avulla.
Koulutuksen vaikutus näkyi esimerkiksi siinä, miten vanhemmat suhtautuivat ravitsemukseen ja ruokintaan. Korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat kiinnos-tuneempia ravitsemusasioista ja ruoanlaitosta kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneet. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden kasvisten käyttö oli runsaampaa kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden.
Tutkimuksessa tutkittiin vanhempien koulutuksen vaikutusta lasten ruokintaan. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna kuudelle vanhemmalle, joilla oli yksi tai useampi 1–3-vuotias lapsi. Vanhemmat olivat kaikki Seinäjoelta tai sen lähikunnista. Opinnäytetyössä syvennyttiin käsitykseen siitä, että korkeasti koulutetut henkilöt syövät monipuolisemmin ja terveellisemmin (Montonen, ym. 2008, 234-235). Tutkimukseen valittiin henkilöitä, joista puolella oli korkeakoulututkinto ja puolella toisen asteen tutkinto. Otantajoukkoa haettiin sosiaalisen median avulla.
Koulutuksen vaikutus näkyi esimerkiksi siinä, miten vanhemmat suhtautuivat ravitsemukseen ja ruokintaan. Korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat kiinnos-tuneempia ravitsemusasioista ja ruoanlaitosta kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneet. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden kasvisten käyttö oli runsaampaa kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden.